Carte_p__che_indus_V6(1)VOIMAAN

Syötkö ryöstettyä kalaa?

Teksti Ari Turunen Kuvat Agnès Stienne

Ryöstökalastus on maailmanlaajuinen ongelma. Kansainvälisillä vesillä ei tunneta kiintiöitä, eivätkä poliitikot ole piitaneet tutkijoiden suosituksista niiden asettamiseksi. Köyhät valtiot myyvät kalastusoikeuksiaan eurooppalaisille, kiinalaisille ja japanilaisille.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan (The State of World Fisheries and Aquaculture 2018) yli kolmannes maailman kalakannoista kärsii ylikalastuksesta. Luku kasvaa koko ajan. Yksi pahiten kärsineistä on Välimeri, jonka kalakannoista 60 prosenttia on ylikalastettuja. Ranskan ja Espanjan kauppoihin kalat tulevat usein Atlantilta ja Intian valtamereltä.

Ranskan, Espanjan, Kiinan, Korean, Japanin ja Venäjän teollisuuslaitosten suurtroolarit ovat vallanneet Afrikan rannikoiden rikkaat kalavedet, ja koko maanosan ruokaturva on nyt vaarassa. Länsi-Afrikan kalakannoista jopa 65 prosenttia on laittomasti kalastettuja.

Vuoden 1982 merioikeuden yleis­sopimukseen kuuluvilla mailla on oikeus kieltää ulkomaisten kalastusalusten toiminta alle 200 merimailin päässä rannikoistaan.

Monet Afrikan maat ovat solmineet kestävän kalastuksen sopimuksia ­Euroopan unionin kanssa, mutta lisäksi on lukuisa joukko vähemmän läpinäkyviä järjestelyjä: kahdenkeskisiä sopimuksia sekä valtion ja yksityisten yritysten välisiä sopimuksia, joissa myönnetään erivapauksia.

Ainoastaan kalavarojen hupeneminen on vähentänyt ulkopuolisten maiden alusten määrää Afrikan rannikolla. Mutta ne ryöstökalastusta harjoittavat maat, joilla on yksinoikeus kalastaa omlla talousvyöhykkeillään, ovat yksinvaltiaita ylimitoitetuilla aluksillaan. Kalavarojen rohmuaminen voi tapahtua laillisesti, esimerkiksi kun Afrikan maat avaavat rannikkoalueensa rikkaiden maiden aluksille, mutta virallisen pyynnin rinnalla tapahtuvaan laajamittaiseen ryöstökalastukseen eivät mitkään toimet tunnu pystyvän.

Kartta on julkaistu aikaisemmin suomen­kielisen Le Monde diplomatiquen ­numerossa 4/2018. Julkaiseminen perustuu lehtien ­pitkäaikaiseen yhteistyöhön.

Lue koko juttu täältä:
mondediplo.fi/lehti/4-2018/

Carte_p__che_indus_V6(1)VOIMAAN

yhteistyossa-diplo
Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu