FolkSirjaCMYK

Ratikkaprinsessa

Teksti ja kuva Laura Railamaa

Laulaja-lauluntekijä Sirja Rihu luo muusikon uraa netissä ja kadulla.

Videolla farkkurotsiin ja baskeriin pukeutunut nuori nainen laulaa kaljakuppilassa. Ääni on puhdas ja heleä mutta samalla rokahtavan vahva. Sointujen melodisuus nosta kylmiä väreitä. Beatles-hihnassa roikkuva kitara soi kauniisti, ja kappaleesta huokuvat maanläheinen vireys ja varmuus omaan tekemiseen. Edes kuppilan hälinä ei häntä hetkauta.

Kappaleen nimi on Sporaprinssi, ja se kertoo raitiovaunulla kertojan luota katoavasta miehestä.

Suljen YouTuben, mutta hetken päästä päätän katsoa videon vielä uudestaan.

Nyt 18-vuotias Sirja Rihu istuu helsinkiläisessä lounaspaikassa ja kertoo nettiin tekemistään videoista. Instagramissa neljälle videolle on kullekin kertynyt katsomiskertoja 500–600.

”Sitä on kyllä vaikea käsittää, koska eihän sitä itse näe niitä ihmisiä eikä tiedä mitään siitä, mitä he ajattelevat. Mutta on se mahtavaa. Nettilevitys on jokaiselle muusikolle välttämätöntä pohjatyötä. Harvemminhan sitä tullaan kotiovelle ehdottamaan levyn tekoa”, nauraa Rihu.

Hän näkee aktiivisen netissä toimimisen myös uran kehittämisen kannalta tärkeänä verkostoitumisena.

Kiinnostus musiikin tekemiseen juontaa juurensa Rihun lapsuuteen Kuusankoskella. Taiteilijoita ja muusikoita löytyy suvusta paljon. Maalaistytölle on laulettu pienestä pitäen klassikoita Beatlesista Rauli Baddingiin. Tämä kuuluu läpi omassakin musiikissa.

”En kuuntele juurikaan folkkia, lukuun ottamatta Loudon Wainwrightia. Hänen kappaleensa ovat tehneet muhun suuren vaikutuksen. Niissä on vahvaa itseironiaa ja kaunista kielenkäyttöä. Itse en edes tiennyt, että oma musiikkini on folkkia, ennen kuin joku tuli kertomaan sen mulle.”

Rihu kuuntelee itse eniten rockia ja punkkia, mutta hän tunnustaa pitävänsä myös jazzista ja bluesista.

”Siskoni on jazzsaksofonisti, ja hänen kanssaan asuessani altistuin tällaiselle musiikille”.

Rihu alkoi tehdä musiikkia vuonna 2016. Hänen ensimmäinen varsinainen esiintymisensä oli eräässä helsinkiläisessä ravintolassa järjestetyssä Open Mic -illassa. Siellä aloittelijakin voi uskaltautua lavalle konkareiden keskelle. Sitä ennen hän tosin debytoi katusoittajana.

”Open Mic -keikkaan piti treenata jotenkin. Ajattelin, että katusoitto on siitä hyvä, että ihmiset kävelevät ohitse ja vaihtuvat koko ajan.”

Rihu esiintyi jo 2016 Kouvolan Jättömaa-festivaaleilla,
mutta hän soittaa edelleen kehittyäkseen myös kaduilla, toisinaan jopa päivittäin.

”Siinä voin itse päättää työaikani ja mennä ja tulla, miten tykkään. Kadulla soittaessani keskityn vain musiikin ulosantiin, jolloin keikkatilanteessa läsnäoleva show-aspekti väistyy.”

Manageri Pablo Tognet bongasi hänet viime vuonna ravintola Kolmen Kaisan jameissa ja kiinnitti Sofar Sounds -yhtiöönsä, joka järjestää kerran kuussa sokkokeikkoja salaisissa paikoissa. Tällä hetkellä Rihu työskentelee Sofar Soundsille myös keikkabuukkaajana.

HEO Kansanopistossa laulun tekemistä opiskeleva Rihu sanoittaa ja säveltää itse omat kappaleensa. Ne perustuvat sekä fiktiivisiin että todellisiin tapahtumiin. Tekeillä on myös yhteiskunnallisesti kantaaottavia biisejä.

”Nimenomaan sellaista musiikkia haluan maailman minulta kuulevan.”

Positiivista palautetta on tullut paljon. Ikävämpään hän on törmännyt lähinnä vain joskus kadulla soittaessaan.

”Sellaista huutelua, että 'hirveitä sanoituksia ja taidotonta soittoa, täällä sitä kerätään vain rahaa eikä käydä oikeissa töissä'”, Rihu huokaa.

Kommentit eivät muusikkoa ole lannistaneet vaan päinvastoin. Oman musiikkinsa työstäminen ja laulujen kirjoittaminen ovat menneet kaiken muun edelle.

”Älkää lopettako uskomista itseenne. Usko itseen johtaa niihin paikkoihin ja tilanteisiin, joihin haluaa. Peace and love!

Sirja Rihu esiintyy 9. –15.7. Kaustinen Folk Music Festivaaleilla. Kesällä hän soittaa myös Berliinin, Brysselin ja Pariisin kaduilla.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu