Sherin-Khankan

Muutos on mahdollinen

Teksti Jenni Lindvall Kuvat Jonathan Nackstrand/AFP/Getty Images

Imaami ja kirjailija Sherin Khankan taistelee islamofobiaa vastaan ja naisten oikeuksien puolesta.

Sherin Khankania jännittää. Eletään elokuuta 2016, ja hän on autossa matkalla tekemään historiaa. Kööpenhami­naan avataan hänen luotsaamansa Mariam-moskeija, Pohjoismaiden ensimmäinen naisten johtama ja naisille tarkoitettu rukous­huone.

Avajaisiin osallistuu vain muutama tarkkaan valittu lehdistön edustaja, sillä tilaisuus tahdotaan pitää hartaana. Vielä Khankan ei kuitenkaan aavista, että hetkeä myöhemmin koko maailma saa tietää Mariam-moskeijasta yhden ainoan tapahtumasta kirjoitetun lehtiartikkelin ansioista. Pian Khankanin – Pohjoismaiden ensimmäisen naisimaamin – nimi on koko maailman huulilla.

Kun palataan ajassa taaksepäin ja kysytään Khankanilta Mariam-moskeijan synnystä, vastaus on yksioikoinen: se syntyi tarpeesta. Hän selittää, kuinka useat moskeijaan saapuvat naiset kertovat tunteneensa olonsa jo pitkään eristetyksi miesvaltaisessa uskonyhteisössä.

Kuulumattomuuden tunteen lisäksi naisia saapuu moskeijaan myös hyvin konkreettisten ongelmien kanssa. Useimmat moskeijat kieltäytyvät vihkimästä musliminaista toiseen uskontoon kuuluvan miehen kanssa, mutta Mariam-moskeijassa näin ei ole. Khankan on vihkinyt jo 30 paria, ja hänen luokseen pyrkii avioon haluavia aina ulkomailta asti. Vastikään Khankan vihki norjalaisen parin, jonka 96 imaamia oli torjunut ennen häntä.

Avioliittojen lisäksi moskeijassa myönnetään myös naisille vaikeasti saatavilla olevia islamilaisia avioeroja, toimitetaan rukouksia ja muita uskonnollisia seremonioita sekä annetaan islamilaista sielunhoitoa ja opetusta. Ainoa mullistava ero maailman muihin moskeijoihin on se, että täällä näitä perinteisesti miehille varattuja toimituksia hoitavat ainoastaan naiset.

”Kirjoituksissa kerrotaan, että profeetta Muhammad avasi omassa kodissaan moskeijan, missä rukouksia johti kaksi naista.”

Khankanin teos Nainen on islamin tulevaisuus (S&S 2018) on juuri ilmestynyt suomeksi, ja Khankan on yksi aikamme tunnetuimmista islamilaisen feminismin sanansaattajista. Hän avaa ideologiansa taustaa:

”Katsoinpa minne tahansa, naiset eivät ole tasavertaisia miesten kanssa. Ja toiseksi: islamofobia leviää maail­massa metsäpalon lailla. Naisena, muslimina ja neljän lapsen – kahden tyttären – äitinä ongelmat koskettivat minua henkilökohtaisesti ja päätin toimia, muuttaa asioita, taistella.”

Suomalaisen, luterilaisen äidin ja syyrialaisen ei-uskonnollisen isän lapseksi syntynyt Khankan, valitsi oman uskontonsa 19-vuotiaana. Yliopisto-opinnot veivät hänet Damaskokseen, missä hän muovasi oman feministisen aktivisminsa paikallisen moskeijan naisia tarkkaillessaan:

”Ymmärsin, miten tärkeää on, että uskoon liittyy myös konkreettista toimintaa ja jokapäiväisiä velvoitteita – tietynlaista poliittista aktivismia.”

Khankan korostaa, ettei häntä aktivismiin ajanut tekijä ollut pohjoismainen feminismi, vaan hän sai innoituksensa nimenomaan idästä seuratessaan islamilaisen naisyhteisön toimintaa.

Islam ja feminismi ovat latautuneita käsitteitä, jotka tavataan nykyisessä poliittisessa – varsinkin oikeistopopulistisessa – retoriikassa nähdä toistensa vastakohtina. Khankan toteaa olevansa kyllästynyt käsitteiden vastakkainasetteluun. Hän haluaa haastaa perinteisen patriarkaalisen tavan, jolla Koraania on tulkittu ja islamia harjoitettu.

Khankan kertoo, kuinka islam on perusluonteeltaan tasa-arvoinen uskonto. Naisimaameista ei mainita mitään Koraanissa, mutta islamilaisessa suullisessa perimätiedossa – hadith-teksteissä – kerrotaan, että profeetta Muhammad avasi omassa kodissaan moskeijan, missä rukouksia johti kaksi naista. Vasta profeetan toinen seuraaja, naisvihamielisyydestään tunnettu kalifi Omar, kielsi naisilta rukousten johtamisen.

Khankan täsmentää, että niin kuin patriarkaalisessa kulttuurissa usein käy, ovat naisten tarinat yksinkertaisesti jääneet kertomatta. Islamilainen feminismi ja Mariam-moskeija ovatkin paluu islamin juurille – eivät mikään uusi, reformistinen liike.

Eräs teema toistuu Khankanin puheissa jatkuvasti: toiminnan tär­keys. Hän haluaa omalla esimerkillään näyttää, että muutos on mahdollinen. Khankanin mukaan maailmassa, jossa ihmiset eivät kuuntele, saa asiansa parhaiten eteenpäin konkreettisen toiminnan keinoin:

”Vastustajamme voivat hyvin väittää vastaan puheisiimme, mutta he eivät voi teeskennellä niin kuin jotakin, mikä on olemassa, ei olisi. On kiistaton tosiasia, että Mariam-moskeija avasi ovensa vuonna 2016, että se ­kerää yhteen uskovia naisia, että sen toiminnasta vastaavat naisimaamit, että heitä kutsutaan imaameiksi, että he ovat astuneet johtoon ja että he saarnaavat ja johtavat rukousta joka perjantai. Sitä kukaan ei saa katoamaan.”

Khankanin feminismi haastaa ääri-islamilaiset tulkinnat ja vetää maton alta islamofoobikkojen lempiargumentilta, jonka mukaan islam on naisia alistava uskonto. Feminismin ja islaminuskon liitto on kenties ollut karikkoinen, mutta tällä hetkellä sen tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin koskaan.

Sherin Khankan

• Feministi, aktivisti ja Pohjoismaiden ensimmäinen naisimaami.
• Syntyi 1974 Tanskassa suomalais-­syyrialaisille vanhemmille.
• Maisterin tutkinto uskonto­sosiologiasta ja filosofiasta.
• Perusti naisten johtaman Mariam-moskeijan Kööpenhaminaan vuonna 2016.
• On toiminut Tanskassa Radikale­ Venstre -puolueessa sekä ollut ­perustamassa Kriittisten muslimien foorumia ja Exitcirklen-järjestöä,
joka auttaa henkisen väkivallan ­uhreiksi joutuneita naisia.
• Vastaanotti syyskuussa ­Unescon Global Hope -palkinnon New Yorkissa.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu