sijaissynnytys

Vuokrasopimus kohdulle

Sijaissynnytys voisi mahdollistaa miespareille lastenhankinnan. Eduskuntapuolueet olisivat valmiita arvioimaan sen rajatun sallimisen.

Teksti Linda Nyholm Kuva Meri-Tuulia Mäkelä

Sijaissynnytys eli niin sanottu kohdunvuokraus on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 2007, jolloin hedelmöityshoitolakia muutettiin.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra kertoo, ettei puolueella ole linjausta sijaissynnytyksestä, mutta asiaa voisi selvittää vastauksena lääketieteellisesti todennettuun lapsettomuuteen. Purralla on kuitenkin varma näkemys siitä, ettei sijaissynnytys ”saisi kuitenkaan tarjota väylää samaa sukupuolta olevien lastenhankintaan”.

Myös muut eduskuntapuolueet ovat valmiita uudelleen arvioi­maan sijaissynnytyksen rajoitettua sallimista Suomessa. Varsinaisen linjauksen sijaissynnytyksestä ovat muodostaneet puolueessaan vain vihreät, keskusta ja kokoomus. Kokoomus ja vihreät ha­luavat rajoitetusti sallita sijaissynnytyksen ei-kaupallisessa yhteydessä. Kokoomuksen virallinen linjaus rajoittuu siihen, että sijaissynnytys tulisi sallia, kun lapsettomuus johtuu lääketieteellisistä syistä. Vihreät on erikseen linjannut, että sijaissynnytyksen mahdollisuus tulisi huomioida myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien kohdalla.

Muilla puolueilla ei ole toistaiseksi linjausta sijaissynnytyksestä, mutta ne ovat valmiita arvioimaan mahdollisuuksia ei-kaupallisten sijaissynnyttämisen sallimiseen. Vasemmisto­liiton naispoliittisen sihteerin Silla Kakkolan mukaan ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen vastuullisesti ja eettisesti säänneltynä ja myös muut kuin vain heteroparit huomioiden olisi nykyistä täyskieltoa parempi vaihto­ehto.

Myös hedelmöityslain uudistamisen ja sijaissynnytysten puolesta aktiivisesti puhunut keskustan kansanedustaja Hanna Kososen mielestä sijaissynnytys pitäisi sallia ei-kaupallisiin erikseen määriteltyihin tarkoituksiin. Kososen mukaan kieltoa on myös perusteltu sillä, että adoptio on vaihtoehto. Kuitenkin naisille, joille synnyttäminen ei ole mahdollista esimerkiksi sairauden seurauksena, adoptiolupaa ei välttämättä myönnetä. Silloin sijaissynnytys on ainut mahdollisuus lastenhankintaan. Myös samaa sukupuolta oleville pareille adoptio on lähes mahdotonta, koska monessa maassa on syrjivä lainsäädäntö ja Suomesta on vaikea saada lasta ­adoptioon.

vuonna 2007 voimaan astuneen hedelmöityshoitolain mukaan sijaissynnytys on kiellettyä, jos ”on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi”. Kieltoa perustellaan sillä, että naisen vapaaehtoinenkin ”kehonvuokraus” on hyväksikäyttöä. Kuitenkin puolueet vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että sijaissynnytyksen sallimisesta on keskusteltava.

”Vaikka sijaissynnytys on ristiriitainen kysymys, emme voi pakoilla vastuuta. Seuraavan hallituksen tulee käynnistää valmistelu, jossa selvitetään eettisesti kestävät puitteet sijaissynnytykselle Suomessa”, kertoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Jämsän mukaan sekä kaupalliseen että ei-kaupalliseen sijaissynnytykseen liittyy omat riskinsä, kuten psykologiset tekijät ja globaalien pelisääntöjen puute. Jämsän mielestä ei-kaupallisen ja kaupallisen sijaissynnyttämisen ero ei ole myöskään aina täysin yksiselitteinen.

”Sijaissynnyttäjän kulut tulee korvata eikä kulukorvauksen ja palkkion raja välttämättä ole aivan selkeä”, kertoo Jämsä.

Sateenkaariperheet ry:n mukaan kotimaisen lainsäädännön epäselvyyden seurauksena suomalaiset perheet turvautuvat erilaisiin epävirallisiin järjestelyihin kotimaassa ja ulko­mailla.

”Niin kauan kun jatketaan epäselvillä säännöillä, lisätään riskiä ajautua epävirallisiin järjestelyihin, joihin voi liittyä muun muassa ihmiskauppaa”, Jämsä sanoo.

Jämsä ei uskoi, että sijaissynnytyksestä tulisi Suomessa miespareille yleisin tapa lastenhankintaan, koska harvat ryhtyisivät vapaaehtoisiksi sijaissynnyttäjiksi ja ulkomailla hoidetut sijaissynnytykset ovat kalliita. Siitä huolimatta sijaissynnytykselle on tärkeätä saada selkeät säännöt kotimaassa ja kansainvälisesti.

Ruotsissa sijaissynnytys on jakanut feminististä liikettä: toiset puolustavat miesparien oikeutta lastenhankintaan ja naisen oikeutta päättää kehostaan, ja toiset kokevat, että kehon vuok­raus palkkiota vastaan ja vapaaehtoinen kantaminen ovat naisten sortamista.

Suomessa jako ei vaikuta olevan yhtä jyrkkä. Puolueillakin on yhteinen näkemys ainakin siitä, että sijaissynnytystä voi harkita, mutta asiassa on edettävä varovasti ja harkitusti.

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: