IMG_5890

Väkeä sillan alla

Askeettinen skeittiparkki kiinnostaa myös kaupallisia toimijoita.

TEKSTI Suvi Auvinen

Bassonjytke heiluttaa ikkunalaseja Helsingin Kumpulassa ja Hermannissa. Kaupunkilaiset, jotka haluaisivat asua Nurmijärven melutasossa ratikkaverkoston varrella, löytävät varmasti valituksen aihetta. Elokuun illassa on meneillään Liveblast-räppifestivaali, joka on levittäytynyt epätilaan kantakaupungin kupeessa.

Käytettävyyden ja kaupunkisuunnittelun kannalta olisi ihanteellista nimetä yleisessä käytössä oleva paikka yksinkertaisemmalla nimellä kuin ”skeittipuisto Hämeentien sillan alla”. Käyttäjien keskuudessa paikka tunnetaan virallisemman nimihirviön lisäksi myös Hermannin skeittipuistona.

Vuonna 2008 Helsingin nuorisoasiankeskuksen perustama puisto on Helsingin ainoa katettu ulkoilmaskeittipuisto – katettu sikäli, että se sijaitsee lähinnä motariramppiin rinnastettavan sillan alla. Tästä syystä se on urheimpien lajin harrastajien ympärivuotisessa käytössä.

Jo 21 vuotta skeitannut ­Hannu Karppinen on käynyt Hermannin skeittipuistossa useiden vuosien ajan.

”Nuoruudenvuosilta muistan, kuinka vanhempieni autoon on murtauduttu siellä kaks kertaa. Se oli ilmainen paikka, jonne oli helppo jättää auto. Toisella kertaa autosta vietiin Vähäisten Äänten kasetti, siis pelkkä kasetti, kotelot jäi ja skeittilauta. Se harmitti, mutta varkaalla oli kyllä hyvä maku. Onhan se vähän sketchy edelleen se parkkipaikka.”

Vaikka Hermannin skeittipuisto sijaitsee keskeisellä paikalla vilkkaiden asuinalueiden keskellä, se on eristyksissä muista lähialueista. Vilkkaasti liikennöity Hämeentie kulkee puiston päällä, ja liikenne meluaa aina. Se ei kuitenkaan haittaa, päinvastoin. Usein skeittipuistoista valitetaan niiden tuoman melun takia, Hermannissa tätä ongelmaa ei ole.

Skeittipuisto on todella askeettinen. Paikalla ei ole opastetauluja. Pylväitä kiertävät graffitit ovat kotikutoisia ja kalpenevat suurten graffa-aitojen tason rinnalla. Kaupunki on vetänyt paikalle asflattipohjan ja rakentanut muutamia skeittiobstaakkeleita. Karppinen on tyytyväinen paikan askeesiin.

”Mun mielestä skeittiparkki sopii sinne tosi hyvin. Siinä on sitä jenkki­skeittiparkin fiilistä, mitä on leffoista nähnyt.”

Karppisen mukaan paikalla on melkein aina jengiä.

”Parhaimmillaan siellä on varmaan parikyt skeittaajaa. Se on kaikille avoin paikka, ja olen aina tuntenut oloni tervetulleeksi.”

Puistossa on järjestetty ainakin Helsingin tyttörullalautailijoiden Game of TRL -kymmenvuotiskisat. Viime vuosina paikka on alkanut kiinnostaa myös muita kuin skeittaajia.

”Skeittipuistossa on ollut ainakin Pyöräpajan Pajafestejä, punkkia ja räppikeikkoja, mutta ne on olleet ilmaisia ja vapaita kaikille. Nyt on alkanut tulla myös maksullisia tapahtumia, joissa alue aidataan ja suljetaan muulta käytöltä. Tavallaan on outoa, et miks ne skeittaukseen liittymättömät tapahtumat on skeittipaikan puolella, miksei ne voi tyhjentää viereistä parkkipaikkaa. Et näytteleekö se skeitti­paikka miljöönä jotain osuutta niissä tapahtumissa?”

Liveblasträppifestarin lisäksi paikalla on järjestetty ainakin kaupallista Under the Bridge -festaria. UTB palaa paikalle myös syyskuussa 2017. Urbaanille kaupunkikulttuurille ei ole ainutkertaista, että alakulttuurin hallussa ollut avoin tila muutetaan kaupalliseksi sen saavuttaessa tietyn katu-­uskottavuuden tai haluttavuuden tason. Asuinalueiden lisäksi myös muut tilat kaupungissa voivat gentrifioitua.

”Monista ilmiöistä voidaan puhua eri maantieteellisillä skaaloilla. Aina hallinnollinen alue – esimerkiksi kaupunki tai kaupunginosa selvine rajoineen – ei ole asukkaalle relevantein. Ja käsitteiden problematisointi ja uudelleen määrittely on aina tervetullutta!”, toteaa kaupunkitutkija Päivi Rannila.

Muiden kuin asuinalueiden gentrifikaatiosta eli keskiluokkaistumisesta on hyvä esimerkki siirtolapuutarhojen kehitys. Työväenluokan tarpeesta alkanut toiminta on nykyään eriytetty kauas nykytyöväenluokan ulottumattomiin kohonneen hintatason vuoksi keskiluokan innostuttua siirtolapuutarhoista.

Gentrifikoitumassa on mahdollisesti myös – sopivasti siirtolapuutarhan vieressä sijaitseva – Hermannin skeittipuisto. Vielä paikalla voi kuitenkin käydä fiilistelemässä OG-meininkiä: kulunutta betonia, rullien ääntä asfaltilla ja aloittelevien peinttaajien tägejä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *