Vivos-E1-Inspiration-Community-Pool_cmyk

V.I.P.okalypsi

Teksti Mike Pohjola Kuvat Terravivos.com

Osa meistä ei enää keskity pysäyttämään ilmastonmuutosta vaan selviytymään siitä.

Kolme vuotta sitten kävin ­Sitran järjestämässä seminaa­rissa ”Turvallisuus muuttuvassa maail­massa”. Siellä piti videoluennon Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Tomas Ries. Hän kertoi, miten ilmastonmuutoksen myötä yhteiskunnat tuhoutuvat ja esimerkiksi poliisi lakkaa toimimasta.

Aloin miettiä, että jos olisin superrikas, olisin varmaan vetänyt sen johtopäätöksen, ettei yhteiskuntarauha enää suojelisi omaisuuttani, eivätkä digitaaliset pankkitilitkään merkitsisi paljoa. Minulla olisi kuitenkin joitakin vuosia tai vuosikymmeniä aikaa käyttää omaisuuttani siihen, että minä ja läheiseni selviäisimme romahduksesta ja olisimme sen jälkeenkin nokkimisketjun huipulla. Ries vahvisti, että kyllä, näin he ajattelevat.

Seuraava kysymykseni oli, mihin toimiin he ovat ryhtyneet? Rikkaat keskustelevat asiasta suljetuissa Face­book-ryhmissä. Varautumisen normaalitaso on ruokavarasto, moottoripyörä, bensakanisteri, pari asetta ja kultakolikoita. Kaasunaamarit, bunkkerit ja korkean paikan turvapaikat ovat sitten astetta kovempi veto. Joillain saattaa olla helikopteri koko ajan lähtövalmiina.

Juhana Petterssonin romaanissa Tuhannen viillon kuolema perustetaan saariin turvajoukkojen vartioimia suojapaikkoja eliitille. Voiman viime numerossa Jari Sarasvuo kirjoitti romaanin pohjalta esseen, jossa kertoi suomalaisista rikkaista, jotka piilottavat tarvikekätköjä maastoon Lappiin.

Tietynlaisessa ajatusmaailmassa ilmastonmuutos ei ole jotain, mikä tarvitsee estää. Se on jotain, mistä pitää selviytyä.

Varautuminen eli ”prep­paus” ei ole yksinäisten susien puuhaa vaan iso bisnes. Bunkkereita rakentavat monet yritykset, ja niistä kenties kiinnostavin on Vivos, joka haluaa tarjota hieman luksusta maailmanloppuun. Yksi näistä bisnesluokan bunkkereista sijaitsee Saksassa.

Vivos Europa One on Saksassa kalkki­kivivuoreen kaivettu entinen neuvostobunkkeri, jonka yksityinen omistaja on nyt saneerannut. Vivos-firman mukaan bunkkeri kestää ydinaseiskun, päin lentävän lentokoneen, biologiset ja kemialliset aseet, ­tsunamit, maanjäristykset, elektromagneettiset pulssit, tulvan ja lähes kaikki mahdolliset aseistetut hyökkäykset.

Tilavat perheasunnot viimeistellään arkkitehdin kanssa tilaajan toiveiden mukaiseksi. Asuntoihin voidaan rakentaa esimerkiksi erityisvessoja, kuntosali, kotiteatteri, baaritiski tai uima-allas.

Yhteisiin tiloihin kuuluu ravintoloita, leipomo, panimo­baari, viinikellari, kokous­huoneita, rukoushuoneita ja kappeli, lastentarha, luokkahuoneita, kuntosaleja, tietokonesaleja, tele­visio- ja radioasema, selli, holvi, vedenpuhdistamo, syviä kaivoja, voimala, korjaamo, dekontaminaatiosuihkuja, toimistotiloja, lemmikkikenneli, parturikampaamo, teattereita, vesiviljelypuutarhoja, sairaala, siemenpankki sekä Nooan arkkia muistuttava eläintarha.

Vivos-vuoren päällä on kompleksin maanpäällinen osa, jonka ydinpommi tai lentokonehyökkäys tu­hoai­si, mutta joka kestäisi esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttaman vedenpaisumuksen. Siellä on lisää toimistotiloja, puutarhoja, junapysäkki, helikopterien laskeutumisalusta ja paljon muuta. Tarvittaessa Vivos järjestää myös erilaisia panssarikulkuneuvoja, aseita ja suojapukuja ulkona liikkumista varten. Katastrofin jälkeen voi käydä metsästämässä ja kalastamassa tai vaikka raivata pellon.

Miten asiakkaat pääsevät paikalle? Katastrofin alkamisesta on joitain päiviä ovien sulkemiseen. Tuona aikana Vivosin tulevat asukkaat lentävät yksityiskoneellaan jollekin läheiselle lentokentälle. Sieltä Vivosin helikopterit hakevat heidät ja kuljettavat ­Europa Onen alueelle. Helikopterialustalta he kulkevat sisään bunkkeriin ja omiin asuntoihinsa. Helikopteri­kuskien kohtalo maailmanlopun jälkeen on epäselvä.

Halvimman petipaikan hinta on kolmekymmentäviisituhatta dollaria. Tuunatut yksityisasunnot ovat tietenkin paljon kalliimpia, ja ne hinnoitellaan yksilöllisesti. Jokainen asukas maksaa könttäsumman lisäksi ylläpito­kustannukset, joihin kuuluvat palkat, verot, vakuutukset, huolto ja uudet tarvikkeet. Epäselväksi jää, mitä Vivos-firma tekee rahalla, jos yhteiskunta on romahtanut.

Maksuvalmius ei itsessään riitä pääsyyn Europa Onen asukkaaksi. Ensin pitää rekisteröityä jäseneksi. Sen jälkeen Vivos valitsee jäsenistä bunkkeriyhteisön, jolla on tarpeeksi selviytymisessä tarvittavia taitoja, kuten turvallisuusalan tai terveydenhoidon osaamista. Muita kriteereitä ovat läheisyys bunkkeriin, terveydentila ja psykologiset tekijät.

Panevatko asiakkaat sitten itse omat oluensa? Laittavatko he itse ruokansa? Hoitavatko he itse sairaansa? Korjaavatko he itse vedenpuhdistamonsa? Siivoavatko he itse kunto­salinsa? Kyllä!

Olisi liian kallista, hankalaa ja epävarmaa asuttaa bunkkeriin kokonainen työväenluokka, joten maksavat asiakkaat muodostavat jonkinlaisen anarkosyndikalistisen kollektiivin. Johtoryhmän jäsenyydet kiertävät kuukausittain kaikkien aikuisten kesken, ja sitä kautta jaetaan muille työtehtävät. Johtoryhmä valitsee johtajan hoitamaan päivittäistä operointia, mutta muuten päätöksenteko tapahtuu yhdessä.

Muut asukkaat muodostavat neljä tiimiä: hätäsuunnitelmaryhmä, terveydenhoitoryhmä, ruokaryhmä sekä siivous- ja ylläpitoryhmä. Pakko ei ole kuulua mihinkään ryhmään, joskin yhteisön paine saattaa olla melkoinen, varsinkin jos sattuu olemaan kone­insinööri tai lääkäri.

On usein sanottu, että täydelliseen tasa-arvoon päästään vain nyky-yhteiskunnan romahtamisen kautta. Mutta on hieman yllättävää, että siinä tilanteessa tämän vasemmisto­utopian toteuttaisivatkin varakkaat survivalistit.

Katastrofin loputtua Vivos Europa Onen asukkaat olisivat tietysti melko voimakkaassa asemassa suhteessa apokalypsin läpikäyneisiin taviksiin, joten kaikki on suhteellista.

Vinkki köyhälle: Jos sinulla ei ole varaa bunkkeripaikkaan, voit yksinkertaisesti tallentaa DNA:tasi Vivosin geenipankkiin. Näin perimäsi jatkaa elämäänsä uudessa maailmassa vaikka sinä et.

Selviytymislaukku
Jokaisella selviytyjällä on tietysti kotona odottamassa kunnon rinkka, jossa on teltta, ruokaa, vettä ja aseita. Mutta mitä, jos et ole kotona, kun katas­trofi alkaa? Sitä varten sinulla on aina mukana pieni selviytymislaukku, jonka avulla pärjäät päivän verran päästäksesi kotiin. Sen sisältöön kuuluvat:

  • Tyhjä vesipullo
  • Tulitikkuja tai sytytin
  • Linkkuveitsi
  • Pieni ensiapu­pakkaus
  • Taskulamppu­ (joka toimii AA-pattereilla)
  • Hygieniavälineet: hammasharja, hammastahna, huulirasva, tamponi
  • Pieni tuliase
  • Lähiseudun kartta
  • Lyijykynä ja paperia
  • Kompassi
  • Viestintäpeili
  • Suurennuslasi
  • Merkinantopilli
  • Partaterä
  • Sahanterä
  • 4 metriä kestävää nyöriä
  • Neula ja nylonlankaa
  • Ongenkoukku ja koho
  • Hakaneuloja
  • Ilmastointiteippiä
  • Energiapatukoita
  • Puhelimen laturi
Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: