Portraits Murat Onok Koc University (40 of 65)

Turkin tiedemaailma sulkee suunsa pelon takia

Yliopistoväki on Turkissa ahtaalla. Tutkimuksen tekoa haittaavat pelko rikossyytteistä ja rahoitusongelmat. Jopa lännestä tulevan rahoituksen saaminen on vaikeutunut.

Teksti Sanna Raita-Aho Kuvat Joris Van Gennip

Istanbulilaisen Koçin yliopiston piha-alue on pramea korkeine rakennuksineen. Korkealla kukkulalla sijaitsevasta yliopistosta avautuu huikea näköala kaupunkiin.

Turkin parhaimpiin kuuluva yliopisto sijaitsee noin tunnin matkan päässä Istanbulin ydinkeskustasta. Kampusalueelle pääsee sisään vasta tiukan turvatarkastuksen jälkeen. Yliopisto on suljettu muusta kaupungista porttien taakse.

Yliopistossa työskentelee myös rikoslain apulaisprofessori Murat Önok. Hän on erikoistunut korrup­tion vastaiseen työhön ja ihmisoikeuslakiin. Aiheet eivät ole helppoja Turkissa, jonka sananvapaustilanne on ollut tapetilla viime vuosina. Vaientamisyritykset ovat kohdistuneet myös tiedemaailmaan.

Paineet ulottuvat myös Koçin yliopiston porttien sisälle. Apulaisprofessori Önok sanoo, että akateemisen tutkimuksen teko ei ole Turkissa helppoa.

Ensinnäkin, rahoituksen saaminen on vaikeutunut.

”Suurin osa rahoituksesta tulee lännestä. Olemme huomanneet, että esimerkiksi EU-maiden suurlähetystöt, jotka tapasivat rahoittaa meitä, näyttävät olevan peloissaan. Ne näyttävät suuntaavan rahoitusta pois aiheista, jotka eivät ole hallituksen toiveiden mukaisia”.

Valtapuolue AKP on avannut Turkkiin myös useita uusia yliopistoja ja perus­kouluja, mistä sitä on kiitelty.

Kriitikkojen mukaan niissä opetetaan kuitenkin lähinnä puolueelle myönteisiä asioita.

”Ne ovat enemmänkin ajatushautomoita”, sanoo nykyisin lännessä elävä, nimettömänä pysyttelevä turkkilaisprofessori.

Sananvapaustilanne on heikentynyt. Osa tutkijoista on vaiennut tutkimusaiheistaan pelon takia.

Toisen turkkilaisen ylipiston tutkija sanoo, että ei kommentoi enää internetiin ja sananvapauteen liittyviä tutkimuksiaan julkisuudessa.

”Suoraan sanottuna minua pelottaa.”

Julkisuudessa puhumisen hinta voi olla kallis. Viime vuonna joukko yliopistotutkijoita kirjoitti rauhanvetoomuksen kurdialueiden sotatoimien lopettamisen puolesta. Monet heistä saivat syytteet terrorismin tukemisesta ja joutuivat häirinnän kohteeksi.

Akateemikkojen tilanne on tiukentunut entisestään heinäkuun sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen. Kaappausyrityksestä syytetään muslimisaarnaaja Fethullah Gülenin liikettä. Gülen-liike on presidentti Recep Tayyip Erdoganin entinen liittolainen ja nykyinen ykkösvihollinen. Liikkeen jäsenet on pyritty vallankaappausyrityksen jälkeen puhdistamaan Turkin hallinnosta.

Pidätettyjen ja erotettujen joukossa on ollut myös useita akateemikkoja, joiden yhteyksiä vallankaappausyritykseen ei ole voitu todistaa.

Önokin mukaan onkin ongelma, että yliopistotyöntekijöihin voidaan helposti soveltaa tiukkoja toimenpiteitä.

”Yliopiston työntekijöiden tulkitaan lain mukaan olevan valtion virkamiehiä. Silloin heidän rooliaan voidaan rajoittaa tiukemman lainsäädännön kautta.”

Vallankaappausyritys oli traumaattinen tapahtuma erityisesti valtapuolueelle ja sen kannattajille, jotka ovat pelänneet valtakautensa ajan, että armeija voisi yrittää syrjäyttää konservatiivisen, uskontoon nojaavan hallinnon. Näin on Turkissa käynyt aiemmin.

”Se ei oikeuta mitään, mutta voi auttaa ymmärtämään, miksi vastatoimet ovat olleet niin rajuja”

Länsimaissa Turkin demokratia­ongelmat liitetään usein konservatiivisen valtapuolue AKP:n aikakauteen. ­Önokin mukaan asia ei ole näin yksinkertainen. Demokratiaongelmat ulottuvat vuosikymmenten taakse.

Koulutusta on jo kauan yritetty valjastaa valtion tarpeisiin. Tämä johtuu siitä, että valtio ei ole koskaan kunnolla välittänyt kansalaisille demokratiakäsitystä. Pikemminkin asiat on saneltu kansalaisille aina ylhäältä päin.

”Hallitukset muuttuvat, mutta asenteet eivät. Poliittiset puolueet uskovat, että on vain yksi ainoa tapa katsoa maailmaa, ja sitä välitetään kansalaisille koulujärjestelmän kautta”

Tämä välittyy myös oikeusjärjestelmään. Tuomarit katsovat asioita valtion näkökulmasta.

”Hallituksen katsotaan olevan sama asia kuin valtio. Esimerkiksi korrup­tiosta kertominen voi aiheuttaa ongelmia poliitikolle, mutta aiheuttaako se todella ongelmia valtiolle, on eri kysymys. Itse asiassahan korruptiosta kertominen on palvelus kansalaisille.”

Monet tutkijat ja toimittajat ovat joutuneet Turkissa keskelle oikeusprosessia ja saaneet jopa vankilatuomioita arvosteltuaan yhteiskunnan epäkohtia tai poliitikkojen toimintaa.

Önokin mielestä muutoksen tulisikin lähteä jo peruskoulusta.

”Jos opetan oppilailleni – tuleville tuomareille – pari tuntia viikossa ihmis­oikeuslakeja, ei muutosta tule.”

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Louserit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *