Pride2

Poissa näkyvistä, poissa mielistä

HLBTIQ-yhteisöä pyydettiin ”pysymään poissa kaduilta, lopettamaan provo­sointi ja ongelmien aiheuttaminen”. Yhteisö teki juuri niin ja pysyi näkymättömissä kymmenen vuotta.

TEKSTI Linda Nyholm

Tallinnassa järjestettiin 8. heinäkuuta ensimmäinen Pride-kulkue kymmeneen vuoteen. Kulkueeseen osallistui poliisin mukaan noin 1 800 ihmistä. Kulkue sujui turvallisesti lukuun ottamatta yhden vastamielenosoittajan pidätystä. Edellinen kulkue pidettiin 2007, jolloin Pride-kulkueen osallistujia vastaan hyökättiin väkivaltaisesti kananmunilla ja kivillä.

”Olemme järjestäneet Baltic Pride -tapahtumaa, joka kiertää vuorovuosin Baltian maissa. Tallinnassa tapahtumakokonaisuus on koostunut kulttuuritapahtumista ja elokuvailloista, ilman kulkuetta. Tapahtuma saa kuitenkin paljon enemmän näkyvyyttä, jos mukana on kulkue. Uskon, että ajat ovat vihdoin muuttuneet ja on tullut aika järjestää kulkue”, kertoi Tallinn Pride -järjestön tiedottaja Keio Somelt.

Someltin mukaan Tallinnan Pride-kulkuetta ei ole järjestetty yli kymmeneen vuoteen turvallisuussyistä. Hänen mielestään muissa länsimaissa Pride-kulkueesta on tullut hauska ja iloinen tapahtuma, mutta Itä-Euroopassa kulkueet ovat vielä mielenosoituksia.

Entisen aktiivisen ja näkyvän ­HLBTIQ-aktivistin Lisette Kampuksen mukaan kulkueen järjestämättömyyteen ovat vaikuttaneet myös poliittiset syyt.

”Meillä ei ole ollut kymmeneen vuoteen kulkuetta, koska ryhmä ­meitä HLBTIQ-­aktivisteja teki ’sopimuksen’ hallituksen kanssa vuonna 2008. Sovimme, että emme järjestä Pride-kulkuetta, jotta lainsäädäntöuudistus koskien avoliittoa saadaan eteenpäin”, kertoo Lisette Kampus.

Hänen mukaan sopimus tehtiin kahden silloisen hallituspuolueen kanssa: Uudistuspuolueen ja Sosiaalidemokraattipuolueen. Aloitteen tekijä oli Uudistuspuolue, joka Kampuksen mukaan vaati, että jotta avoliittoa koskevaa lainsäädäntöä saadaan eteenpäin, aktivistien piti ”pysyä poissa kaduilta, lopettaa provosointi ja ongelmien aiheuttaminen”.

Lainsäädäntöuudistus eteni, ja Viron parlamentti hyväksyi samaa sukupuolta olevien parien avoliittoa koskevan lain vuonna 2014. Parisuhteen rekisteröiminen on kuitenkin vielä hankalaa, eikä sukupuolineutraali avioliitto ole mahdollinen.

”Ajattelin silloin, että kaduilta pois pysyminen on perusteltua, ja se meidän pitää tehdä tässä poliittisessa pelissä. Se oli suuri virhe. Petin arvot ja perusperiaatteet, jotka alun perin toivat meidät kaduille osoittamaan mieltä. Asetimme panokset, pelasimme uhkapeliä ja tavallaan hävisimme, koska nyt meillä on tämä avoliittolaki, ’paperi’. Se on juridisesti hyödytön, vaikka oli suuri ja konkreettinen sysäys eteenpäin yhteisölle”, Kampus kertoo.

Myös HLBTIQ-yhteisön syvä jako on vaikuttanut siihen, että kulkuetta ei ole järjestetty. Monet ”varovaisemmat” jäsenet eivät ole halunneet järjestää kulkuetta, koska pelkäävät sen vaikutusta heidän poliittiseen ja ihmisoikeuskasvatustyöhönsä. Toisaalta nuorempi sukupolvi kokee, että on korkea aika näkyä katukuvassa ja osoittaa omalle yhteisölle tukea.

Kristiina ja Sarah Raud toimivat vapaaehtoisina Tallinn Pride -järjestössä, joka toimi kulkueen järjestäjänä. Heidän mielestään HLBTIQ-yhteisön kahtiajako sekä virolainen ”normatiivinen, hiljainen” asenne on ollut esteenä kulkueen järjestämisessä.

”Monet olivat kriittisiä kulkueen suhteen. On heitäkin, jotka menivät niin pitkälle, että kiittivät Baltic Pride -järjestäjiä silloin, kun kulkuetta ei pidetty. Vaikka olemme eri mieltä siitä, miten ja ylipäätänsä pitäisikö kulkuetta järjestää, on tärkeätä kuunnella kaikkia mielipiteitä, eikä heitäkään voi sivuuttaa”, kertoo Kristiina Raud.

Raudien mukaan kulkueen ja tapahtumien pääviesti oli tänä vuonna tietoisesti kohdistettu HLBTIQ-yhteisölle. Tarkoituksena oli tuoda yhteisö yhteen.

Pride-kulkueeseen osallistunut Märt Kütas halusi painottaa representaation tärkeätä roolia. Hän osallistui kulkueeseen toivoen, että voisi näin osoittaa tukea nuoremmalle sukupolvelle.

”Tiedän tapauksia, joissa vanhemmat ovat heittäneet lapsensa pois kotoa, kun he ovat tulleet kaapista ulos. Haluan toimia esimerkkinä ja rohkaista nuoria hyväksymään itsensä. Olen itse onnekas, sillä perheeni on ollut tukenani. Pyysin jopa äitiäni tulemaan kulkueeseen. Tosin Neuvostoliiton aikoihin oli satoja pakollisia paraateja, joten äitini on lähes allerginen kaikille kulkueille”, kertoo Kütas.

Tallinn Pride -järjestäjien mukaan Pride-kulkue järjestetään jatkossa kaupungissa joka kolmas vuosi osana Baltic Pride -kokonaisuutta.

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: