libanon

Pakolaisia majoittanut Libanon jäi yksin

Libanonilaistutkija penää länneltä lisää tukea pakolaisista huolehtiville köyhille maille. Hänen mukaansa uhkana on muuten radikalisaatio. Libanonin turvallisuusviranomaisten otteet pakolaisia kohtaan ovat herättäneet kritiikkiä.

Teksti Sanna Raita-Aho Kuva Milja Rämö

Libanonin pääkaupunkia Beirutia on usein tituleerattu Lähi-idän Pariisiksi. Kaupungin kaduilla kävelee trendikkäästi pukeutuneita nuoria. Se on täynnä kahviloita, tori­kauppiaita – ja autoja, jotka usein ruuhkauttavat kapeat kadut.

Kaupungissa vallitsee nyt pintapuolinen rauha, mutta Beirut on nähnyt viime vuosikymmeninä paljon raakuuksia – kuten 15 vuotta kestäneen sisällissodan. Lisäksi kaupunki on kantanut useiden muiden maiden sotien seuraukset. Maahan on saapunut suuri määrä pakolaisia naapurimaista.

Libanon on pinta-alaltaan vain 1/33 Suomesta, ja pienessä maassa arvioidaan olevan yli miljoona syyrialaista. Määrä on noin neljännesosa koko maan asukasluvusta. Vertauksena voi sanoa, että koko Euroopan unionin alueelle hakeutui vuonna 2015 suunnilleen saman verran pakolaisia. Lisäksi Libanonissa elää jo valmiiksi runsaasti palestiinalaisia pakolaisia.

Pakolaisten vastaanotto ei ole sujunut ongelmitta. Sisällissodasta toipuvalla Libanonilla ei ole ollut resursseja huolehtia pakolaisista. Monet syyrialaiset ovat ajautuneet elämään pi­meästi maassa. He ovat sekä koulutuksen että luvallisten työmarkkinoiden ulkopuolella. Monet kansalaisjärjestöt ovat varoittaneet, että etenkin pakolaislapsista ja -nuorista on vaarassa kasvaa kadotettu sukupolvi.

Tilanteesta on huolissaan myös beirutilainen tohtori Guita Hourani. Libanonin siirtolaistutkimuskeskuksen johtajana työskentelevä Hourani on saapunut puhumaan Beirutiin Suomen Lähi-idän instituutin järjestämään seminaariin, jonka teemana on pakolaisuus. Tauolla hän kertoo, että pakolaistilanne on luonut paljon haasteita Libanoniin.

”Painotan, että tilanne ei ole pakolaisten syytä. Libanonilla ei vain ole resursseja huolehtia yksin pakolaisista”, minttuteetä siemaileva Hourani sanoo.

”Esimerkiksi libanonilaisten nuorten on ollut jo pitkään vaikea löytää töitä. Nyt se on vielä vaikeampaa, kun syyrialaiset tekevät samat työt pimeillä työmarkkinoilla halvemmalla”, hän lisää.

Libanonin tilanne on ollut jo valmiiksi jännitteinen naapurimaan konfliktin takia. Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin tukena taistelee libanonilaisen shiiajärjestö Hizbollahin jäseniä.

Vuoden 2015 lopussa Etelä-Beirutissa tehtiin kaksoispommi-isku, jossa kuoli yli 40 ihmistä ja haavoittui yli 230. Shiiamuslimien asuinalueelle tehty isku oli pahin terroriteko kaupungissa sitten sisällissodan, ja äärijärjestö İsis väitti tehneensä iskun.

Jo ennen tätä Beirutin eteläosassa oli tehty sarja itsemurhaiskuja. Äärijärjestö al-Qaidaan linkittyvät ryhmät väittivät iskun olevan kosto Hizbollahin tuesta al-Assadille.

Iskujen on pelätty lietsovan jännitteitä eri ryhmien välillä, koska sisällissodan haamut kummittelevat yhä maassa. Sisällissodan jälkeen valta on jaettu tasan shiiojen, sunnien ja kristittyjen kesken. Käytännössä tilanne on ollut vaikea. Päätöksen­tekoa hidastaa valtava korruptio ja se, että sisällissodan traumoja ei ole saatu kunnolla käsiteltyä. Esimerkiksi maan tuoreen presidentin valinta kesti kaksi vuotta.

Jännittynyt tilanne on johtanut kovempiin otteisiin. Viime syksynä Libanonin turvallisuusviranomaiset tekivät ratsioita pakolaisleireille, ja satoja pakolaisia pidätettiin. Lisäksi syyrialaisille on asetettu ulkonaliikkumiskieltoja. Nyt moni pakolainen joutuukin elämään entistä enemmän maan alla ja pelossa. Ratsioita perusteltiin ääriryhmiä tukevien ihmisten seulomisella.

Ratsiat saivat kritiikkiä kansain­välisesti muun muassa kansalais­järjestöiltä.

Hourani pitää kuitenkin toimia osin ymmärrettävinä. Hän penää kritiikin sijasta lisää tukea.

”Samat tahot, jotka kritisoivat toimia, ovat hiljattain leikanneet rahoitusta ja tukea pakolaisten auttamiseen. Muun muassa pakolaisille annettavaa päivärahaa on leikattu.”

Vaikka pakolaiskriisi on Euroopassa lakaistu osin pöydän alle Turkin ja EU:n pakolaissopimuksen myötä, kriisi jatkuu yhä. Houranin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi herätä ymmärtämään, että niin pakolaisia kuin vastaanottajamaitakin tulisi tukea enemmän. Syyrian sota on kaikkea muuta kuin ohi ja läikkyy vielä pitkään maan rajojen yli.

”Niin haavoittuvassa asemassa olevat pakolaiset kuin paikallisyhteisötkin ovat vaarassa radikalisoitua, jos heitä ei tueta. Tarvitsemme välittömästi kansainvälisen suunnitelman tilanteen parantamiseksi”, hän sanoo.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Häiriköt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *