natsikuvitus

Yksittäisiä natsirikoksia

On outoa, ettei poliisi ole tutkinut eikä syyttäjä syyttänyt Vastarintaliikettä järjestäytyneenä rikollisryhmänä toimimisesta.

Teksti Mikko Niskasaari Kuvat Ninni Kairisalo

Poliisia on moitittu lepsusta suhtautumisesta Suomen Vastarintaliikkeeseen (SVL), jonka tuorein uhri kuoli Helsingissä 16. syyskuuta, natsiryhmän jäsenen pahoinpideltyä hänet. Silmiinpistävää on, ettei sen jäsenten tekemiä rikoksia ole tutkittu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintana. Entä tällä kertaa?

”Sitä on liian varhaista sanoa. Tarkistamme epäillyn taustoja, ja katsotaan sitten”, sanoo tutkinnanjohtaja Teemu Kruskopf.

Poliisien ja syyttäjien pidättyvyys SVL:n tapauksessa poikkeaa jyrkästi eräisiin moottoripyöräkerhoihin suhtautumisesta. Niiden kaikki yksittäisten jäsenten rötökset tulkitaan ryhmän nimissä tehdyiksi myös silloin, kun ne eivät sitä ole.

Oluen myyntiä MC-kerhojen suljetuissa kerhotiloissa on yritetty saada tuomituksi järjestäytyneenä rikollisuutena. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan vedoten Keskusrikospoliisi on sekaantunut jopa kuntien kaavoitukseen, estäen kolmisen vuotta sitten Lappeenrannassa asemakaavamuutokseen, koska sitä hakeneen yrityksen hallituksessa on Hells Angels MC:n jäsen. Hänellä ei ole rikostaustaa.

Samaan aikaan SVL:n toistuvia, julkisestikin ryhmänä tekemiä vakavia väkivaltarikoksia poliisi ja syyttäjät eivät ole suostuneet käsittelemään järjestäytyneenä rikollisuutena.

Järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi voidaan määritellä vähintään kolmen henkilön muodostama, tietyn ajan koossa pysyvä organisoitunut yhteenliittymä, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, tai kiihottaakseen kansanryhmää vastaan tai uhkaillakseen oikeusjutun todistajia.

Suomen Vastarintaliike on vuosia koossa pysynyt, tiukasti organisoitunut yhteenliittymä, jossa arvioidaan olevan 50–100 jäsentä. Sisäministeriö julkisti elokuussa raportin väkivaltaisesta ekstremismistä Suomessa vuonna 2015. SVL nousee raportissa suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi, joka yksinään vastaa 5/6 kansanryhmää vastaan kiihottamisesta kirjatuista rikosilmoituksista. Jyväskylän 2013 kirjastohyökkäyksessä päätekijä, SVL:n jäsen, tuomittiin muun muassa törkeästä pahoinpitelystä, josta enimmäisrangaistus on kymmenen vuotta vankeutta.

On vaikeaa ymmärtää, miksi SVL ei täyttäisi järjestäytyneen rikollisryhmän kriteereitä.

Järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi määrittäminen kriminalisoi tekoja, jotka muutoin olisivat laillisia, kuten toimitilojen ja kulkuvälineiden hankinta tai varojen luovuttaminen ryhmälle. Ennen kaikkea se koventaa tehokkaasti rangaistuksia, minkä osoittaa kahden oikeustapauksen vertailu.

Helsinkiläinen mies sai 2013 hovioikeuden tuomiolla melko tavallisesta pahoinpitelystä vuoden ja kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeutta. Neljän miehen tappelun synnyttänyt riita oli tavan mukaan aika vähäinen. Tuomittu löi tappelukumppaniaan päähän, oman kertomansa mukaan moottoripyörä­kypärällä, tuomioistuimen mukaan teleskooppipampulla.

Lyöty menetti tajuntansa, ja päässä todettiin lyöntijäljet mutta ei pysyviä vammoja. Hän oli ollut vahvasti juovuksissa kuten kaverinsakin, eikä muistanut tapahtumista mitään. Hänellä ei ollut korvausvaatimuksia. Oli siis lyöty, aika kovaakin, mutta tavallisen pahoinpitelyn rajoissa pysyen. Sen enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, ja teosta normaalitaksa olisi ollut noin 60 päiväsakkoa tai muutama kuukausi ehdollista vankeutta.

Lähes maksimituomio tuli, koska lyöjä ja hänen kaverinsa olivat pukeutuneet Hells Angels MC:n liiveihin. Poliisi tutki asiaa järjestäytyneen rikollisryhmän tekona. Sellaisesta ei saatu mitään näyttöä, mutta syyttäjä toi oikeussaliin todistajaksi KRP:n ylikonstaapeli Kimmo Kylmäkosken. Hän väitti, että kaikki tällaiset tappelut käydään liivit päällä yleisön pelon herättämiseksi ja siten kerhon puolesta.

Ylikonstaapeli kiertää eri tuomio­istuimissa tämän todistajalausuntonsa kanssa. Useimmiten tuomioistuimet jättävät sen huomiotta, mutta tällä kertaa tärppäsi.

Jyväskylän kirjastopuukotuksen päätekijä, SVL:n Sebastian Lämsä tuomittiin viime tammikuussa kahdeksasta rikoksesta: törkeästä pahoinpitelystä, kahdesta pahoinpitelystä, poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta ja sen yrityksestä, kahdesta yrityksestä estää kokous sekä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta. Rikoksissa korostuu väkivallan ohella hyökkäys demokratiaa vastaan: puolet rikoksista on tähdännyt yhteiskunnallisen toiminnan estämiseen.

Rikossarjallaan Lämsä tienasi puolitoista vuotta ehdollista vankeutta.

Ei ollut KRP:n asiantuntija Jyväskylän käräjäoikeudessa todistamassa järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Häiriköt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *