botania

Trooppinen puuhamaa

Yliopisto luopui kasvitieteellisestä puutarhasta Botaniasta Joensuussa, mutta kaupunkilaisaktivistit jatkoivat sen pyörittämistä, ja paikka heräsi uudella tavalla eloon.

Teksti & kuvat Pasi Huttunen

Ensimmäisenä vastassa on Juuso, 25, jolla näyttää olevan tärkeämpää puuhaa kuin tervehtiä tulijaa. Se nakertaa pahvilaatikkoa palasiksi.

Juuso on se Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa majaileva kultatöyhtökakadu, joka nettivideolla vittuilee itselleen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Kun presidentti vieraili Botaniassa 2014, Juuso tervehti presidentin seuruetta ystävällisesti, mutta toisti presidentille vain yhtä sanaa: vittu.

Jussi Virratvuori ja Noora Vikman saapuvat paikalle hitusen myöhässä, mutta trooppisessa ilmastossa viidakon keskellä on mukava odotella.

Kulttuuritoimijoiden ja ympäristökasvatuksen keskittymäksi sekä kaupunkikulttuurin hautomoksi muodostunut Botania on monessakin mielessä pieni ihme. Itä-Suomen yliopisto ilmoitti kasvitieteellisen puutarhan lopettamisesta tammikuussa 2012, mutta kaupunkilaiset eivät hyväksyneet päätöstä. Yli 10 000 ihmistä allekirjoitti kasvitieteellisen puutarhan silloisen intendentin Markku Huttusen laatiman adressin Botanian puolesta, ja se saatiin säilytettyä.

”Kaikki lähti liikkeelle yhden lapsellisen aikuisen ihmettelevästä sähkö­postiviestistä. Kun yliopisto oli päättänyt tämän lakkauttamisesta keskiviikkona, lähdimme seuraavana viikonloppuna Nooran kanssa käymään täällä. Joimme teetä termarista tuolla orkideaosastolla. Siinä myö katseltiin näitä kasveja, että eihän se jumalauta oo mahdollista, että tämmöinen lopetetaan”, Virratvuori muistelee.

Virratvuori lähetti sähköpostia Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajalle ja Itä-Suomen yliopiston silloisen hallituksen jäsenelle Tiina Tolvaselle. Tolvanen vastasi, että yliopiston hallituksen jäsenenä hän on sitä mieltä, että Botania lakkautetaan, mutta joensuulaisena hän on sen säilyttämisen kannalla.

Virratvuori päätyi selvitysmieheksi etsimään keinoja toiminnan jatkamiseksi. Keinot löydettiin. Botanian ystävät ry otti paikan hoitaakseen. Virratvuori on yhdistyksen puheenjohtaja ja Vikman hallituksen jäsen ja tapahtumavastaava. He eivät saa työstään palkkaa. Vikman on musiikkitieteen yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja Virratvuorella on oma viestintätoimisto.

”Missään vaiheessa ei uskaltanut ajatella, että tämä epäonnistuu, mutta kyllähän se vastuun määrä takaraivossa on tämän neljän vuoden ajan kutkutellut”, Virratvuori toteaa.

”Yksittäisistä kokemuksista mieleenpainuvin on ollut presidentin vierailu. Se ei kuulunut viralliseen ohjelmaan, mutta Niinistö itse halusi vierailla täällä. Se oli semmoinen ulkopuolinen arvonanto.”

Kasvihuoneen sprinklerijärjestelmä suihkauttaa päällemme trooppisen, usvaisen sateen. Vikman suojaa huomaavaisesti muistikirjallaan sanelimeni. Taustalla häkissään Juuso nauraa räkättää kuin kommentoidakseen keskusteluamme ja jatkaa sitten taas pahvilaatikon määrätietoista tuhoamista.

 botania_1

noin 600 lajin kasvihuoneissa on edustettuna tropiikki, subtropiikin ­kesä- ja talvisadealueet sekä aavikko. Ulkopuutarhassa ovat ravinto-, mauste-, myrkky, lääke- ja koristekasvien kokoelmat. Lisäksi puutarhassa lentelee trooppisia perhosia ympäri vuoden. Kahvila on auki päivittäin, ja paikkaa voi vuokrata juhlia ja tapahtumia varten. Saunakin löytyy. Botania tuottaa jopa omaa hunajaansa. Paikka saa erityisesti lapset helposti lumoihinsa, mutta aikuinenkin vaikuttuu. Scifinsä katsoneille siellä on kiehtovan post-apokalyptinen tunnelma, kun sähkökaapit, putkistot ja metallitikkaat pilkistelevät viidakon seasta.

Tätä nykyä Botania saa 70 prosenttia tuloistaan kävijöiltä ja tilanvuokraajilta. Muilla kasvitieteellisillä puutarhoilla vastaava osuus on 10–15 prosenttia. Muista tuloista noin kymppitonni tulee paikkaa pyörittävän Botanian ystävät ry:n jäsenmaksuista ja noin 30 000 euroa ­Joensuun kaupungilta.

Botaniassa voi kuulla myös live-musiikkia. Tekramütischin keikka metsätieteilijöiden tutkimustarkoituksiin kasvattamien geenimanipuloitujen koivujen aitauksessa on jo muodostunut osaksi joensuulaista folklorea. RinneRadion­ Tapani Rinne innostui siellä soittamastaan keikasta niin, että suunnittelee nyt Botaniaan perhosaiheista äänimaisemateosta Teho Majamäen ja Tuomas Norvion kanssa. Botaniassa on nähty myös monenlaisia tanssiesityksiä sekä muun muassa nukketeatteria. Piilevän musiikin festari on yllättänyt, ilahduttanut ja hämmentänyt muutaman vuoden ajan, ja keväällä järjestetään jo toista kertaa Tartsani-huudon MM-kisat.

Muusikko ja performanssitaiteilija Jaap Klevering aikoo tuoda kesäksi viidenkymmenen hengen kodan ulkopuutarhaan, mikä mahdollistaa myös kahvilan aukioloaikojen laajentamisen iltoihin. Kotaan on suunnitteilla luontaishoitoja ja konsertteja. Lisäksi Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys järjestää Botaniassa Uuden suomalaisuuden juhlan ja viljelykoulutusta. Vikman itse suunnittelee muuttavansa kesäksi Botaniaan asumaan.

”Täällä pitäisi olla aina paikalla joku, joka voisi höpötellä kävijöiden kanssa ja esitellä paikkoja. Täältä saa kyllä telttapaikan, jos joku muukin haluaa tulla”, hän sanoo.

Verrattuna aikaan, kun yliopisto pyöritti paikkaa, kävijämäärät ovat lisääntyneet kolmanneksen. Kolme palkattua puutarhuria hoitaa kasvit, ja yhteensä työntekijöitä on kuusi. Paljon lepää silti Virratvuoren ja Vikmanin sekä muutaman muun vapaaehtoisen varassa. Toimintaan sitoutuvia vapaaehtoisia saisi olla enemmänkin.

”Me ollaan itse sunnuntaisin kahvilaa pyörittämässä. Saadaan säästettyä niiden tuplapalkkojen verran varsinaisen henkilökunnan palkkoihin. Tämä on yleisesti täällä hyväksytty”, Vikman sanoo.

botania_2

Vikman myöntää, että on tavallaan absurdia pitää Botanian kaltaista lasikoppia lämmitettynä läpi talven pakkasten. Alkuvuoden paukkupakkasilla sähkölasku nousi tähtitieteelliseksi.

”Talon energiataloutta kehitetään koko ajan. Olen muutaman vuoden ajan selvittänyt, miten voitaisiin olla omavaraisempia energian suhteen. Nythän tämä on kaukolämmössä. Yhden firman kanssa teetettiin tarjouspyyntö lämpökeräyksestä, ja aurinko­paneeleja on mietitty. Sillä tavalla voisi jättää maailmaan esimerkin, että tällaistakin voi tehdä energiataloudellisesti järkevällä tavalla. Samalla poistuisi varjopuoli ympäristökasvatustavoitteestammekin”, Vikman pohtii.

Tuloksia on saatu silläkin saralla. Botanian sähkönkulutus on pudonnut 70 prosenttia verrattuna yliopiston alaiseen aikaan. Lämmityskustannukset ovat pienentyneet yli kolmanneksen. Suuri kiitos tästä kuuluu ylipuutarhuri Yrjö Vähäkalliolle, joka on säätänyt paikan lämpötaloutta kasvien kannalta sopivaksi, mutta tehokkaaksi.

”Meillä ei ole mitään valmista raha­massia, niin joudumme miettimään näitä asioita tarkkaan”, Virratvuori toteaa.

botania_3

Kasvitieteellinen puutarha perustettiin Joensuuhun alkujaan 50-luvulla, koska opettajankoulutusta antavilla korkeakouluilla tuli olla sellaiset. Puutarha toimi Puutarhurin talossa yliopiston kampuksella. Nykyisiin tiloihinsa Botania muutti vuonna 1985. Silloin Joensuun yliopisto nimisenä toimineen korkeakoulun ajatuksena oli, että se tukisi myös biologista ja metsätieteellistä tutkimusta.

Botanian merkitys on silti aina liittynyt enemmän sen tarjoamiin aistielämyksiin. Botanian ystävät ymmärtävät sen hyvin. Virratvuori ja Vikman kuvaavat Botaniaa puuhamaaksi, johon saa periaatteessa kuka vain tulla järjestämään tapahtumia ja toteuttamaan luovuuttaan inspiroivassa ympäristössä.

Botanian ystävät pyörittää paikkaa ainakin vuoteen 2018, jolloin vuokrasopimus loppuu. Siitä eteenpäin asia on Suomen yliopistokiinteistöjen käsissä. Jos rahoitus ja sopimukset järjestyvät, Botanian ystävät jatkaa paikan pyörittämistä.

”Joensuun kaupunki voisi pikkuhiljaa huomata, että paikalla on joku merkitys, ja nostaa Botanialle myöntämäänsä tukisummaa”, Virratvuori huomauttaa.

Toinen vaihtoehto on, että joku vakavaraisempi toimija ottaa Botanian hoitaakseen. Vikman, Virratvuori ja muut Botanian ystävät ovat jo osoittaneet, että täällä voi menestyä. Kolmas vaihtoehto on, että puutarha lakkautetaan.

Ajatus mahdollisesta lakkauttamisesta surettaa. Helsingissä niin kävi. Vuonna 2001 perustettu trooppinen puutarha Gardenia Viikissä suljettiin viime vuoden lopussa, vaikka sitäkin nousi puolustamaan kansanliike. Sitä ei kaupungin mukaan saatu taloudellisesti kannattavaksi. Vuonna 2012 Itä-Suomen yliopisto lakkautti puutarhat Kuopiosta ja Savonlinnasta, ja samalla se luopui Botaniasta.

”Jumalauta, joskus on pistetty julkista rahaa tämmöiseen, ja pienen säästön vuoksi se olisi sitten pitänyt lakkauttaa. Jos tämmöisen pyörittämiseen ihan raakana bisneksenä ei löydy rahaa, niin sitten pistetään siihen omaa aikaa ja kannetaan sitä vastuuta, joka kansalaisilla joskus on yhteisistä asioista”, Virratvuori paukuttaa.

Lopulta kaupunkilaiset päättävät, säilyykö paikka. Jos rahaa tulee sisään kahvilatuloina, pääsymaksoina ja ­tilavuokrina, jatkaminen on mahdollista.

Botania on yhteismaata, jonka säilyttäminen olisi tärkeää näinä hajottavina aikoina.

Täällä saattaa itää muutoksen siemen. Juuso räkättää nauruaan, kun trooppinen sade huuhtelee taas sen kotia.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Louserit

Yksi vastaus artikkeliin ”Trooppinen puuhamaa”

  1. Kiitos tiiviistä jutusta!

    Tekstiin oli eksynyt yksi pieni mutta mittakaavassamme draamaattinen ylimääräinen numero. Korjaan siis:
    Joensuun kaupungin vuosittainen tuki puutarhalle ei sentään ole 303 000 vaan reilu 30 000 euroa. Yhteismaan kustannukset joensuulaisille veronmaksajalle jää siis noin 0,5 euroon vuodessa.

    Koko pienoisbiosfäärimme puolesta: tervetuloa ihmettelemään muutosten siementen jatkuvaa kasvua ja perhoisten lentelyn keveyttä sieltä kauempaakin! :-)
    http://www.botania.fi/?cat=botanianystavat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *