faarao

Tavallinen savolainen Faarao

Pekka Pirttikangas sai taiteilijanimensä aivopieruleikistä, joka jäi elämään.

Teksti Johanna Siik Kuvat Mika Varonen

Papyloonin Barbecue on kaksikymmentä vuotta musiikkia tehneelle Pekka Pirttikankaalle vasta neljäs suomenkielinen levy. Se on aika hämmästyttävää, sillä Pirttikangas on ollut Kuhmalahden Nubialaiset -albumista (2011) lähtien sanoituksissaan sujuvasti omassa savolaismytologisessa, maailman synkeitäkin alakulttuureja syleilevässä maailmassaan. Pirttikangas itse luonnehtii tekstejään näynomaisiksi.

”Siellä on mukana savolaisia kansantarinoita, tositarinoita kuten Silvo Sokka, joka oli kotitekoinen avaruuslentäjä. Albin Pohjolaisen henki -kappale on murhastoori Savosta. Merten kummajaisten sukua -teksti lähti luontodokkarista ja kulkee käsikkäin ihmissuhdejutun kanssa”, Pirttikangas avaa ja mainitsee luettelon yhteydessä vielä William Burroughsin ja Screamin’ Jay Hawkinsin.

”Musta tuli vahingossa sanoittaja, koska muita ei ollut. Cosmo Jones Beat Machine -bändin kanssa sanoittamista ei otettu aluksi tosissaan, mutta olen vuosien varrella skarpannut. Olen oppinut nauttimaan kirjoittamisesta, se toimii samalla viihdytyskonstina itselle.”

Komppikitaristina olemisesta ja säveltämisestä haaveilleesta nuoresta Pirttikankaasta tuli lopulta monien bändiensä keulakuva ja Faarao Pirtti­kangas -niminen sooloartisti. Kuka Faarao Pirttikangas oikein on suhteessa Pekka Pirttikankaaseen?

”Faarao on yksinkertaisesti alter ego kotimaan kielellä kirjoittavalle ­Pekalle. Se on kavereilta heittona saatu nimi, joka juontaa Astro Can ­Caravan -aikoihin. Se on aivopieruleikki, joka jäi elämään”, Pirttikangas selittää.

Kuhmalahden Nubialaiset -levyn tekemisen aikana syntynyt, samanniminen yhtye ei ole ainoa kokoonpano, jonka kanssa Pirttikangas aktiivisesti puuhailee. Reilu vuosi sitten seitsemän vuoden studiotauon jälkeen Cosmo Jones Beat Machine julkaisi materiaalia ja tekee taas hiljalleen uutta. Edellisellä viikolla Pirttikangas kertoo saaneensa käsiinsä C-kasettina julkaistun, Tomi Kososen ja Ilpo Väisäsen kanssa tehdyn Fistpost-levyn, jonka hän määrittelee eniten marginaaliksi, mitä on koskaan tehnyt. Menneen kesän festivaalisuosikki Talmud Beachin kanssa on myös menossa pienimuotoista yhteistyötä.

Pirttikangas suhtautuu musiikin tekemiseen uteliaasti, intohimoisesti ja nöyrästi.

”Vanhemmalla iällä olen huomannut, että ei haittaisi yhtään, jos handlaisi vähän paremmin musiikin teoriaa, kun työskentelee itseään pätevämpien muusikkojen kanssa. Otan homman haltuun korvakuulolta, mutta jos teen isommalle porukalle biisin, tarvitsen apuja nuottien kirjoittamiseen”, Pirttikangas tuskailee.

”Mielestäni en ole musiikkihommissa päällepäsmäri, sillä se kuuluu asiaan, että kaikki tuovat demokraattisesti kokonaisuuteen jotain. Olen vuosien saatossa huomannut, että niin on leppoisampaa.”

Monen eri kokoonpanon ja soolo­keikkojen välillä liikkumisen voisi ­kuvitella olevan kuluttavaa, mutta sen ajatuksen Pirttikangas tyrmää täysin.

”Ne vain ruokkivat toisiaan hyvällä tavalla, siitä saa voimaa, eikä homma käy puuduttavaksi. Tuntuu luontevalta liikkua Cosmojen äänekkäämmän ja punkimman maailman ja Faaro-bändin iskelmä-osaston ja puhalti­mien välissä. Eri vaikutteita voi ripotella eri projekteihin.”

”Tietysti jos olisin maailmankeisari, olisi makeinta, että olisi yksi heimo, se maailman paras bändi, jolla voisi toteuttaa kaiken ja joka treenaisi joka viikko, mutta käytännön syistä se on mahdottomuus”, Pirttikangas lohkaisee.

Suomalaisen deltabluesin ja savolaisen mystiikan tekijä sai ensimmäisen kimmokkeensa afroamerikkalaiseen musiikkiin Rolling Stonesista.

”Ala-asteiässä lainasin kirjastosta Philip Normanin The Stones -kirjan ja vaikutuin siitä niin paljon, että lähdin Varpaisjärveltä Kuopioon, josta löytyi levykauppa ja Rollareiden bootleg-versioita blues-biiseistä. Ja sittenhän piti alkaa etsimään niitä alkuperäisiä esityksiä”, Pirttikangas kertoo.

Etsintä kirjan sivuilta avautuneessa aarreaitassa jatkuu edelleen.

Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden Nubialaiset: Papyloonin Barbecue (Karkia Mistika Records) ilmestyy 7.9.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Häiriköt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *