sperma

Sperma kuriin ehkä jo ensi vuosikymmenellä

Uusi ehkäisymenetelmä miehille on ollut kehittelyssä jo vuosikymmeniä.

Teksti Ilpo Puhakka Kuvat Lissu Lehtimaja

Miesten vaihtoehdot raskauden ehkäisyssä ovat toistaiseksi olleet kallis ja kondomi tai peruuttamaton vasektomia.

Kuitenkin jo 1980-luvulta on tiedetty miehille suunnatusta ehkäisymenetelmästä, joka toimii kuin vasektomia, mutta on peruutettavissa. Menetelmä on halpa ja yksinkertainen toteuttaa, sen vaikutus kestää noin kymmenen vuotta, ja lisääntymiskyvyn voi palauttaa kokonaan ennalleen noin kolmessa kuukaudessa. Menetelmä on kehitetty Intiassa ja sen alkuperäinen nimi on Risug.

Vaikka Risugin edut muihin ehkäisymenetelmiin verrattuna ovat olleet jo vuosikymmeniä kansainvälisten ammattipiirien tietoisuudessa, sen tie yleiseen käyttöön, toisin sanoen markkinoille, on ollut pitkä ja kivinen. Risugin ongelmia ovat olleet, että se on liian halpa toteuttaa ja että sen vaikutus on liian pitkäkestoinen, jotta se olisi lääketeollisuuden näkökulmasta kiinnostava teknologia. Lääketeollisuus ei ole halunnut kannibalisoida sille varsin tuottoisia ehkäisypillerien markkinoita, minkä vuoksi Risugin kehittäminen on jäänyt vaille merkittävää rahoitusta. Sen sijaan miljoonia on hassattu miehille suunnattujen kemial­listen ehkäisypillereiden tuloksettomaan kehittelyyn.

Intiassa Risugin kehittämisestä vastaa edelleen sen keksijä, 70-vuotias lääketieteellisen tekniikan tohtori ­Sujoy K. Guha. Guha kehitteli 1970-luvun alussa Intian valtion ­intresseissä ollutta halpaa ja pysyvää menetelmää veden puhdistamiseen. Idea oli asentaa pumppuihin ainetta, joka tappaisi bakteerit, mutta ei ehtyisi kemikaalien tapaan.

Vuosikymmenen puolivälissä valtion rahoituksen painopiste siirtyi kuitenkin väestön elinolojen turvaamisesta väestönkasvun hillitsemiseen, ja samalla Guha alkoi miettiä uudenlaisen ehkäisymenetelmän mahdollisuutta. Hän huomasi, että vesipumppujen tavoin siemenjohtimeen voitaisiin ruiskuttaa suhteellisen pysyvää ainetta, joka tekisi spermasta hedelmätöntä.

Guhan käyttämä polymeerigeeli osoittautui toimivaksi rotilla ja sen jälkeen apinoilla. Uroksille tehdyn toimenpiteen jälkeen naaraat eivät tulleet raskaaksi, mutta lisääntymiskyky oli täysin palautettavissa injektoimalla siemenjohtimeen polymeerin poistava liuos. Risugia kokeiltiin ihmiseen ensimmäistä kertaa 1989, ja se huomattiin yhtä toimivaksi kuin rotilla ja apinoilla.

Tästä huolimatta menetelmälle tehdään edelleen kliinisiä testejä, jotta se täyttäisi terveysviranomaisten asettamat vaatimukset sekä Intiassa että Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa menetelmä tullaan tuntemaan nimellä Vasalgel, ja sen kehittämisestä vastaa voittoa tavoittelematon Parsemus-säätiö.

Vasalgel eroaa koostumukseltaan hieman Risugista, vaikka perusidea siinä on sama: siemenjohtimeen injektoitu polymeeri muuntaa sperman hedelmättömäksi. Mälliä siis edelleen tulee, mutta kakaroita ei.

Parsemus-säätiön tavoitteena on saada tuote markkinoille niin pian kuin mahdollista: aikaisintaan 2018, jos kokeet menevät hyvin. Ihmisillä tehtävien testien odotetaan alkavan Yhdysvalloissa ensi vuonna. Toistaiseksi aikataulu on venynyt vuosi vuodelta eteenpäin, koska viranomaisten vaatimukset uudelle ehkäisymenetelmälle ovat monta muuta lääketieteellistä menetelmää tiukempia ja säätiön resurssit rajalliset.

Testihenkilöiden puutteeseen Risugin ja Vasalgelin tie ei ainakaan länsimaissa ole katkeamassa. Guhankin sähköposti on täyttynyt jo pitkään länsimaisten miesten toivomuksesta päästä koekaniineiksi tieteen alttarille.

Risugin kliiniset testit ovat kuitenkin olleet rajattuina vain intialaisille miehille, jotka asuvat koealueilla ja ovat kiinnostuneita vasektomiasta. Näitä miehiä on ollut valitettavan vähän, asiantuntijoiden mukaan siksi, että vastuu syntyvyyden säännöstelystä on Intian patriarkaalisessa kulttuurissa perinteisesti sysätty naisille.

Toisaalta Risugin pääsy laajempaan käyttöön on kaatunut myös Intian terveysviranomaisten byrokratiaan. Risug oli läpäissyt kolmosvaiheen testit jo 2000-luvun alussa, kun terveysministeri vaihtui ja testit jouduttiin aloittamaan uudestaan. Vaikka Guha oli osoittanut Risugin vaarattomaksi kerran jo 1980-luvulla, hän joutui tekemään sen jälleen uudestaan.

Nyt testit ovat jälleen viimeisessä kolmosvaiheessa, ja niiden valmistuttua Risug saataneen laajempaan käyttöön Aasiassa. Eurooppalaisena miehenä ei auta kuin odotella Parsemus-säätiön tuloksia ja turvautua kondomiin tai jättää raskauden ehkäisy naisten harmiksi.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Louserit

Yksi vastaus artikkeliin ”Sperma kuriin ehkä jo ensi vuosikymmenellä”

  1. Suomen steriloimislain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista lainsäädäntöä.
    Muissa Pohjoismaissa ikäraja on 25 vuotta.

    Nyt on käynnissä kansalaisaloite ”Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta”
    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401
    Aloitteen tavoitteena on 25 vuotta tai kaksi lasta steriloinnin perusteeksi.

    Siitä ei ole kerrottu isoimmissa tiedotusvälineissä.

    Joten jos kannatatte pohjoismaista oikeutta sterilointiiin, kannattakaa ja jakakaa kansalaisaloitetta.
    Muokkaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *