voima-kolumni

Paluu keynesiläiseen epävarmuuteen

Vuodenvaihteessa Lontoon Cityssä toiminut sijoitusyhtiö Nevsky Capital ilmoitti asiakkaidensa yllätykseksi lopettavansa sijoitusrahastonsa. Syynä ei ollut epäonnistuminen sijoitustoiminnassa: 2000-luvulla Nevskyn tuottoprosentit ovat olleet hurjia. Sen sijaan yhtiön johtaja Martin Taylor perusteli lopettamista tulevaisuutta koskevan epävarmuuden merkittävällä lisääntymisellä.

Nykyisissä markkinaolosuhteissa sijoittaja ei voi Taylorin mukaan tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä. Ongelmia aiheuttavat epäluotettavan datan lisäksi epävakaa poliittinen tilanne monissa maissa sekä uudenlaiset – usein automatisoidut – sijoituskäytännöt, joiden vuoksi muiden sijoittajien käyttäytymistä on erittäin vaikea ennakoida. Siksi on parempi pistää pillit pussiin, ennen kuin asiakkaiden rahoille käy huonosti.

On hämmästyttävää että menestynyt sijoitus­yhtiö lopettaa vedoten ylitsepääsemättömään epävarmuuteen. Yleensähän rahoitusmarkkinatoimijat vakuuttelevat malliensa sekä asiantuntemuksensa riittävän kaikkien ris­kien hallintaan ja menestyksekkääseen sijoitustoimintaan. Vakavasti epävarmuuteen sen sijaan suhtautui investointiteoriassaan itsekin menestyneenä sijoittajana kunnostautunut taloustieteilijä John Maynard Keynes.

Toisin kuin taloustieteilijät yleensä, Keynes näki, ettei tulevaisuutta ole mahdollista ennustaa tieteellisellä varmuudella. Emme voi laskea todennäköisyyttä esimerkiksi kuparin hinnalle 20 vuoden päästä tai ennustaa tulevaisuudessa tapahtuvia poliittisen järjestelmän kriisejä. ”Emme yksinkertaisesti tiedä”, kuvasi Keynes sijoittajan tilannetta pitkäaikaista reaalitaloudellista investointipäätöstä tehtäessä.

Likvideillä rahoitusmarkkinoilla epävarmuuden hallinta on helpompaa, sillä huonoista sijoituksista saattaa ehtiä irtautumaan ajoissa. Silti tätäkin sijoitustoimintaa määrittelee aina epävarmuus, joka saattaa saada yliotteen sijoittajasta milloin hyvänsä. Koska sijoittajat eivät tiedä, on sijoitustoiminta – sekä lyhyttempoinen että pitkätähtäiminen – välttämättä osittain niin sanottujen eläimellisten vaistojen ohjaamaa. Toisin sanoen sijoittajien henkilökohtaisissa tuntemuksissa ja joukkopsykologisissa tiloissa tapahtuvat muutokset heiluttelevat myös rahoitusmarkkinoita. Siinä samassa heilahtelut välittyvät investointikysynnän kautta myös reaalitalouteen ja työllisyyteen.

Onko Nevsky Capitalin julkilausuttu pessimismi merkki uudesta rahoitusmarkkinoiden kriisistä vai ainoastaan hetkellinen heilahdus eläimellisissä vaistoissa? Sitä on mahdotonta tietää. Se on kuitenkin hyvä muistutus taloudellisen todellisuutemme perusluonteesta.

Jussi Ahokas

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Louserit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *