IMG_9835

Näkymätön sukupuoli

Apila Pepita, 24, ei ole mies eikä nainen, vaan ihminen.

Kuva Jenni Holma

Aiemmin ajattelin, ettei ole kuin miehiä ja naisia. Niinpä luulin pitkään olevani transmies, koska en tuntenut naiseuden sopivan itseeni. Ajattelin mustavalkoisesti, että jos ei ole nainen, niin sitten pitää kai olla mies.

Kokeilin miehenä oloa. Yritin pukeutua miehekkäästi ja käyttäytyä miehekkäästi, mutta sekään ei tuntunut omalta. Minut oli kasvatettu ja sosialisoitu naisena, joten naiseus oli yhteiskunnan puolelta istutettu mieleeni. En kuitenkaan koskaan sopinut siihen laatikkoon. Toisaalta en myöskään osaa olla miehenä miesten kanssa.

Googlettelin eräänä yönä sukupuolta ihmetellessäni ’Am I a transman?’ ja tutustuin internetin kautta non-binary-identiteetteihin. Tämä tapahtui vasta pari vuotta sitten, ja tajusin sen olevan juuri sopivaa minulle. Olen muunsukupuolinen, mikä helpotus! Tuntemus oli ollut minulla aina, mutta nyt identiteetille oli sana.

Vasta tämän vuoden aikana olen alkanut oikeasti ymmärtää, ettei minun tarvitse sopia naisen tai miehen sukupuolirooleihin. Voin olla aivan oma itseni. Jos minulle olisi kerrottu aiemmin, että on olemassa myös muita sukupuolia kuin nainen ja mies, olisin säästynyt pitkältä sukupuoli­dysforialta.

Mutta identiteetti on vaikea tuoda esille, kun niin harva ymmärtää epäbinäärisiä identiteettejä. Näytän aika naiselliselta ja ääneni on naisellinen, ihmiset näkevät minut siis naisena. Minulle se on ok. Jos tila on turvallinen, kerron muunsukupuolisuudestani.

Identifioidun transhenkilöksi, sillä trans tarkoittaa sitä, että ei tunne sopivansa sukupuoleen, mikä oli määritelty syntymässä. Moni non-binary-henkilö ei kuitenkaan tunne itseään transhenkilöksi. On tärkeä kunnioittaa ihmisten eri identiteettejä.

Suomen kielessä ei ole vielä laajaa sanastoa epäbinäärisille identiteeteille, kuten englannin kielessä, missä on hyvin kattava sanasto erilaisille suku­puoli-identiteeteille.

En korjaa ihmisten puheita heti, jos he kutsuvat minua naiseksi. Ehkä pitäisikin olla tarkempi ja korjata, mutta silloin pitäisi kaikille kertoa erikseen, ja se voisi olla raskasta.

En myöskään halua, että ihmiset alkavat kohdella minua eri tavalla, kun minulla on erilainen sukupuoli kuin he ajattelevat.

Asun Helsingissä, mutta olen kotoisin Siilinjärveltä, Pohjois-Savosta. Helsinki on ihana paikka, kun tämä on avomielisempi ja täällä voi itse valita oman porukkansa. Siilinjärvellä on niin vähän ihmisiä, että en ole siellä edes tavannut ketään non-binary-ihmistä. Helsingissä tunnen monia.

Minulla on kaksoissisko, joka on ollut aina hyvin ymmärtäväinen. Hän on todella naisellinen, ja minä olen aina ollut enemmän poikamainen.

Tykkäsin jo ala-asteella kaikista poikamaisista jutuista. Minua kuitenkin jännitti, miten ympäristö reagoi ja aletaanko minua syrjiä. Ilmapiiri pakottaa olemaan tietynkaltainen, koska haluaa tulla hyväksytyksi.

Hengasin yleensä vain kaksoissiskoni kanssa, ja siinä oli sosiaalinen elämäni. En uskaltanut mennä mukaan, kun osa pojista vähän kiusasi minua.

Äiti kasvatti meidät tosi avomielisesti eikä yrittänyt mitenkään rajoittaa meitä. Minua ei puettu prinsessamekkoihin, vaan annettiin leikkiä myös poikamaisia leikkejä.

Yläasteella aloin uskaltaa olla erilainen. Sen jälkeen menin Lapinlahden kuvataidelukioon, joka oli todella kiva paikka. Siellä oli myös transihmisiä, ja oli helpompaa olla oma itsensä. Oli ok olla vähän outo.

Taiteellisuus on vahvasti osa minua, ja taide on auttanut käsittelemään identiteettiä. Lukion kuvataidediplomiinkin tein sarjakuvan, joka käsitteli transihmisiä.

Apila
Vasta tämän vuoden aikana olen alkanut oikeasti ymmärtää, ettei minun tarvitse sopia naisen tai miehen sukupuolirooleihin. Voin olla aivan oma itseni. Jos minulle olisi kerrottu aiemmin, että on olemassa myös muita sukupuolia kuin nainen ja mies, olisin säästynyt pitkältä sukupuoli­dysforialta.

Muunsukupuoliset ovat näkymättömiä, heidän sukupuoltaan ei useinkaan näe ulkopäin. Pitää puhua ja tutustua muunsukupuoliseen henkilöön tarkemmin, jotta voi tietää hänen sukupuolen kokemuksestaan.

Muunsukupuolisia henkilöitä näkyy harvoin mediassa, ja tv-sarjoissa heitä on tuskin ollenkaan. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta hahmosta on kuitenkin Orange Is the New Blackissa Ruby Rosen näyttelemä hahmo Stella Carlin.

Harmittaa, ettei muunsukupuolisia ole aiemmin ollut esillä. En ainakaan minä tiennyt siitä mitään nuorena.

Epäbinäärisiä identiteettejä pitää tuoda enemmän esille, jotta ihmiset alkaisivat ymmärtää meitä, ja kaapista ulos tulo olisi helpompaa. Ensin alettiin ymmärtää enemmän homo­seksuaaleja. Sitten mediaan tuli enemmän transihmisiä, ja heitä alettiin enemmän ymmärtää. Seuraavaksi voisi olla epäbinääristen vuoro.

Olisi hienoa, ettei kaapistatulemisesta seuraisi kauheaa kysymyslistaa. Oletukset henkilöiden sukupuolesta ovat vahingoittavia ja rakentavat lisää turhia sukupuolistereotypioita.

Kaksinapainen sukupuoli näkyy kaikkialla. Mielestäni vessoissa ei tarvitsisi olla sukupuolijakoa ollenkaan, vaan kaikki sukupuolet voisivat käyttää samoja vessoja. Olisi mukava, jos unisex-vessat yleistyisivät.

Itse käytän yleensä naisten vessaa, koska näytän enemmän naiselta ja tunnen oloni naisten vessassa turvallisemmaksi.

Uimahallissa ja salilla käyminen on raskasta, kun ei istu kumpaankaan sukupuoleen. Olisi kiva, jos muunsukupuolisille ja kesken prosessia oleville transihmisille olisi omia pukukoppeja.

Olen harkinnut hormonihoitoja, mutta juuri nyt en tunne, että haluaisin ottaa niitä. Haluaisin kyllä kohdun- ja rintojenpoiston. Muunsukupuolisella diagnoosilla niihin ei voi kuitenkaan saada Kela-korvauksia, vaan pitäisi maksaa itse.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole juridista kolmatta sukupuolta. Non-­binary-ihmiset voivat saada Suomessa transpoliklinikalla diagnoosiksi ’F64.8 muu sukupuoli-identiteetin häiriö’. Diagnoosi ei kuitenkaan usein täytä Kela-korvauksen vaatimuksia, vaikka hormonihoitojen ja leikkauksien tarve olisikin yhtä suuri kuin ’F64.0 trans­sukupuolisuuden’ diagnoosin saaneilla. Monet saattavatkin tämän takia esittää tutkimuksien aikana jompaankumpaan binääriseen sukupuoleen identifioituvaa henkilöä saadakseen tarvitsemansa hoidot.

Australiassa, Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa ja Uudessa-Seelannissa on mahdollista saada juridiseksi sukupuoleksi kolmas sukupuoli. Monissa näistä maista merkitään passissa kolmatta sukupuolta merkinnällä ’x’.

Olisi tärkeää antaa Suomessakin mahdollisuus muuhunkin sukupuolimerkintään kuin nainen tai mies. Non-binary-ihmiset ansaitsevat samat ihmisoikeudet kuin binääriseen sukupuoleen lukeutuvat henkilöt.”

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: