jussi_ahokas

Keskuspankkien reppuselässä

Kevät on palloilulajeissa ratkaisupelien aikaa. Silloin urheilusivujen otteluraporteista saa usein lukea, kuinka pelaaja otti joukkueensa kriittisellä hetkellä reppuselkään ja johdatti tärkeään voittoon. Tätä metaforaa voidaan soveltaa keskuspankkien roolin kuvaamiseen nykytaloudessa.

Globaalin finanssikriisin jälkeen aikaisemmin talouden sivurajoilla pysytelleet keskuspankit ovat nousseet esiin. Aluksi keskuspankit taltuttivat luottolaman ja rahoitusjärjestelmän kriisin tarjoamalla hätälainoja ja osallistumalla järjestelmän kannalta kriittisten rahoituslaitosten pelastamiseen.

Sen jälkeen keskuspankit ovat tukeneet talouden toipumista erilaisten määrällisen helpottamisen ohjelmien sekä nollakorkojen avulla. Siinä sivussa Euroopan keskuspankki lopetti eurovaltioiden velkakriisin, kun pääjohtaja Mario Draghi lupasi EKP:n takaavan euron olemassaolon tulevaisuudessakin.

Keskuspankkien johtoroolia selittää osaltaan se, että samaan aikaan valtiot ovat vetäytyneet elvytysvastuusta. Esimerkiksi euroalueella on kiristetty finanssipolitiikan sääntöjä, Yhdysvalloissa julkista velkaantumista on hillitty ja Britanniassa hallitus on sitoutunut tiukkaan talouskuriin. Kun samaan aikaan kehittyvät taloudet ovat ajautuneet syviin ongelmiin, myöskään näissä maissa ei ole löytynyt elvytyshalukkuutta.

Tärkeä tekijä keskuspankkien nousulle parrasvaloihin on se, että modernissa makrotaloustieteessä keskuspankin nähdään olevan juuri se instituutio, jonka pitääkin palauttaa talous pitkän aikavälin kasvu-uralle. Koska rahapolitiikka on nostettu talousteoriassa finanssipolitiikan tilalle suhdanteiden tasoittamisen välineeksi, ei keskuspankkien huseeraaminen ympäri talouden kenttää ole herättänyt suurta huomiota.

Keskuspankit tuntuvat olevan eniten huolissaan kasvaneesta vastuustaan. Tämä on näkynyt niiden viimeaikaisissa toimissa ja keskuspankkiirien puheenvuoroissa. Esimerkiksi Mario Draghi on esittänyt toiveita elvyttävämmästä finanssipolitiikasta Euroopassa. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on puolestaan viestittänyt vähitellen luopuvansa epätavallisesta rahapolitiikastaan.

Keskuspankkien harmiksi valtiot ja rahoitusmarkkinat eivät ole olleet valmiita vastuunkantoon. Fedin kiristyksen seurauksena pörssikurssit ovat lähteneet laskuun, eikä finanssipolitiikan linjan muutosta ole nähtävissä euroalueella.

Uusi normaali on se, että maailmantalous istuu tukevasti keskuspankkien reppuselässä. Keskuspankit voivatkin joutua ottamaan tulevaisuudessa käyttöön uusia kikkoja, kuten helikopterirahoituksen, yrittäessään päättää aneemisen talouskasvun aikakauden.

Jussi Ahokas

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu