Näyttökuva 2016-12-16 kello 13.09.43

Freud, Marx, Engels & Jung

Maren Aden Isäni Toni Erdmannissa käytännön piloja kylvävä keski-ikäinen musiikinopettaja Winfried (Peter Simonichek) lähtee yllätysvierailulle Bukarestissa yrityskonsultin uraa takovan tyttärensä Ineksen (Sandra Hüller) luo. Heidän etääntynyt suhteensa saa sävyjä, kun Winfriedistä kuoriutuu peruukissa ja tekohampaissa kiusaannuttavia tilanteita tuottava sivupersoona Toni Erdmann.

Elokuvan juju on siinä, että sen todellinen päähenkilö on Ines, ja ­Toni Erdmann -hahmon voi ymmärtää Ineksen psyyken sisäisenä kapinallisena, joka kolkuttelee sitä torjuntaa, jonka hän on rakentanut ylikontrolloidun elämänsä eteen. Sigmund Freud saa tosin kyytiä, kun elokuvan nerokkuudessa isän alter ego ei edustakaan yliminää vaan viettipohjaa.

Ken Loachin I, Daniel Blaken nimihenkilö on Dave Johnsin esittämä ahkera puuseppä, joka sydänkohtauksen saatuaan putoaa turvaverkkojen ohi. Hän ystävystyy yksinhuoltaja­äiti Katien (Hayley Squires) kanssa ja ryhtyy kapinaan. Hillitön sivujuoni liittyy Danielin naapurissa asuvien työttömien globalisaatiosatiiriseen kenkäbisnekseen.

Empaattista katsojaa syvästi liikuttavan elokuvan voi tulkita marxilaisesti virittyneenä työläiselokuvana, joka päivittää pätevästi niin riiston rakenteet kuin köyhien solidaarisuudenkin.

Gary Rossin Free State of Jones kertoo Newton Knighistä (Matthew McConaughey), joka palaa Yhdysvaltojen sisällisodasta kotikonnuilleen Mississippiin ja perustaa muiden etelän sotilaskarkureiden, naisten ja paenneiden orjien kanssa vallankumousliikkeen. Myöhempääkin rotusortoa vastaan kantaaottava elokuva on kuin yhdistelmä Robin Hoodia ja Kommunistista manifestia. Viimeistään Lucinda Williamsin veret pysäyttävän laulun käynnistyessä katsoja tietää kyllä, haluaisiko itse liittyä kapinaan orjuutta vastaan.

Paul Verhoevenin Elle taas on jungilaisesti värittynyt psykotrilleri, jossa seksuaalisesti ylivirittyneet henkilöt väistelevät vakiintuneita arkkityyppejä ja itse tarina kiertää kollektiivisen piilotajunnan perusnarratiiveja.

Elokuvan alussa tuntematon tunkeutuja raiskaa väkivaltaviihdettä suoltavan tietokonepelifiman tylyn johtajan Michèlen (Isabelle Huppert) hänen kodissaan. Uhrikuvauksen sijaan elokuvassa seurataan Michèlen muita alistavan persoonan kompensaatioliikkeitä. Kohtaus, missä Michèle tieten tahtoen menee uhkaajansa kellariin, on tulkittavissa metaforana traumojen alkulähteitä luotaavalle terapialle.

Maren Ade: Isäni Toni Erdmann. Ensi-ilta 16.12. *****

Ken Loach: I, Daniel Blake. Elokuvateattereissa nyt. *****

Gary Ross:  Free State of Jones. Elokuvateattereissa nyt. ****

 Paul Verhoeven: Elle. Ensi-ilta 9.12. ****

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: