Kääk

Taidetta ja terapiaa

Teksti Elvi Sinilaakso

Skitsofreniaa sairastava taiteilija ei anna suljetun osaston seinien tai taiteenlajien rajojen rajoittaa tekemisiään.

Jani Rytkönen, 36, kasvoi perheessä, jossa kulttuuri toimi suurena vaikuttajana. Mies on jatkanut kultturellia elämää ja toimii nykyisin kuvataiteilijana. Rytkönen tekee taidetta laaja-alaisesti aina kynäruiskumaalauksista veistoksiin. Hänen suurin ylpeydenaiheensa on miltei 13 metriä pitkä teos Lisko, joka valmistui puolessatoista vuodessa. Töissään mies käyttää pääosin kierrätettyjä materiaaleja.

Rytkönen sairastui paranoidiseen skitsofreniaan vuonna 2009, minkä seurauksena hänen elämänsä muuttui radikaalisti. Meni lähes vuosi ennen kuin mies sai apua sairauteensa. Tuona aikana hänen firmansa oli ehtinyt kaatua ja koti mennä alta.

”Jakelin sitten skitsofreniapäissäni mun teoksia. Yhden myin kahdellakympillä ja sain kopan kaljaa”, Rytkönen muistelee hieman huvittuneena.

Suljetun osaston näyttely

Rytkönen hakeutui oma-aloitteisesti Peijaksen sairaalan suljetulle osastolle selvitelläkseen ajatuksiaan. Vietettyään osastolla 21 päivää hän ehti tehdä piirroksia, joista syntyi taidenäyttely. Lyijykynäpiirrokset olivat esillä Peijaksen sairaalassa koko huhtikuun ajan. Rytköselle taiteen tekeminen on terapiaa.

”Jotkut joogaa kahdeksan tuntia. Mä pystyn piirtämään sen kahdeksan tuntia. Kun maalaa transsissa niin lataa akkuja samalla.”

Rytkösen taide on tummanpuhuvaa ja synkkää. Hän kertoo ammentavansa inspiraatiota teoksiinsa muun muassa yhteiskunnan rapistumisesta ja sosiaalisista asemista. Taiteilija purkaa negatiivisen energiansa taiteen tekemiseen. Hänen mukaansa parasta taidetta syntyy esimerkiksi erojen seurauksena.

”Hyvä visio tarvii sellasen hitonmoisen vitutuksen.”

Uransa alkumetreillä Rytkönen koitti myös tatuoimista, mutta totesi pian sen olevan liian intiimiä. Jos tatuoija tekee huonon tatuoinnin, sana kiertää ja hänen maineensa kärsii. Kuvataiteilijana on huomattavasti vapaampaa, eikä muiden tahto rajoita luovuutta.

”Taiteilija saa kaiken anteeksi”, mies muistuttaa.

Taiteenlajista toiseen

Rytkösen luovuus ei rajoitu vain kuvataiteeseen. Hän on ollut mukana harrastajateatterissa ja toimii tälläkin hetkellä bändissä. Improvisaation keinoin musiikkia tekevässä Ryba Jazz and the Boys -nimisessä bändissä on Rytkösen lisäksi kaksi kitaristia. Mies itse vastaa rumpu-, kosketin- ja lauluosuuksista. Yhtyeellä on suunnitteilla esikoislevy.

”Kaikki tuollanen luominen antaa niin paljon euforiaa.”

Tällä hetkellä Rytkösen kalenteria täydentää kuvataiteen lisäksi Hakunilassa vapaaehtoisvoimin järjestettävä ruokajako, jossa vähävaraisille annetaan ruokakaupoista myymättä jääneitä elintarvikkeita. Rytkönen oli itse perustamassa tätä liikettä, ja hänestä olisi hienoa, jos ruokajakoa alettaisiin toteuttaa aktiivisemmin ympäri Suomea.

Tulevaisuudessa Rytkönen aikoo jatkaa taiteellisella linjallaan. Hänellä on suunnitteilla tietokoneella käytettävä kalenteri, jossa yhdistyisivät kuva ja musiikki.

Rytkönen sanoo, että jos taiteilija hyväksyy oman tekniikkansa, hän saattaa jumittua paikoilleen. Taidealalla kehittyy jatkuvasti ja miehen mukaan parasta onkin itsensä voittaminen. Mies kuvailisi itseään taiteilijana sanoilla ”kunnianhimoinen kusipää”.

”Diggaan röhnöttää elämälle.”

 

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu