roskis

Posti myy ilmaa

Postilla on lakisääteinen yleispalveluvelvoite, jonka toteutumista työntekijät epäilevät. Saavatko asiakkaat sitä, mistä maksavat?

Kuva Lissu Lehtimaja

Postin jakeluongelmat ovat olleet toistuvasti otsikoissa viime aikoina. Milloin on Mikkelissä hukattu poliisin kirjeitä, milloin flunssa-aalto on lamauttanut jakelun Porissa. Postin johti on selittänyt jakelun ongelmia jopa palkansaajien 18. syyskuuta järjestetystä mielenilmauksesta johtuvaksi.

Haastatellut postilaiset eivät johdon selityksiä purematta niele.

”Nämä ongelmat eivät johdu flunssa-aalloista tai mielenosoituksista. Kyllä tässä tulee mieleen, että tätä jakelupuolta yritetään tietoisesti ajaa alas”, huokaa pääkaupunkiseudulla työskentelevä postilainen.

Hän ei halua nimeään julkisuuteen, sillä asioista puhuneisiin postilaisiin on hänen mukaansa kohdistunut painostusta. Suurin ongelma on siinä, että työntekijöiden vähentäminen ajaa jakajat loppuun. He eivät yksinkertaisesti kykene selviytymään pidentyneistä reiteistä, sillä vaikka kirjemäärät ovat laskeneet, luukkujen määrä on ja pysyy samana. Pidentyneellä reitillä on entistä enemmän luukkuja kierrettäväksi.

”Viestintävirasto seuraa postilain toteutumista. Siellä ei olla kiinnostuneita seuraamaan jakelua alueellisesti tai viikkokohtaisesti. Posti toimittaa sinne koko maan keskiarvolukuja. Koko homma on täyttä kusetusta”, hän kiroilee.

Ongelmat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Posti- ja logistiikka alan unioni PAU:n tiedottaja Juha Pöyryn mukaan karkeasti kaksi kolmasosaa niistä talouksista, joiden kohdalla postin velvoite viiden päivän sisällä tapahtuvasta jakelusta ei ole onnistunut, sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Näiden talouksien viikkokohtaiset määrät ovat koko maassa pyörineet viimeaikoina 100 000–200 000 haarukassa. Tästä kahden kolmasosan osuus pääkaupunkiseudulla on paljon, sillä siellä  on reilut 500 000 kotitaloutta.

”Luvut ovat pahenemaan päin”, sanoo Pöyry. ”Jakajat kokevat tämän tilanteen hyvin nöyryyttäväksi. Perinteisesti jakelun sujuvuus on ollut jakajille kunnia-asia. Nyt he joutuvat tinkimään siitä. Tämä vaikuttaa työmoraaliin, kun tuntuu, ettei yhtiötä kiinnosta, toimiiko palvelu niin kuin asiak­kaille on luvattu.”

Pöyry tyyöskenteli itse jakelussa 90-luvulta alkaen kahdeksan vuotta. Hän ei siltä ajalta muista mitään vastaavaa.

Nimetön postilainen kuvaa todellisuutta näin:

”Sanotaan, että lähetät kirjeen joka ohjautuu väärään toimipaikkaan. Nykytilanteessa se saattaa maata siellä viikon ennen kuin siihen kukaan koskee, koska kellään ei ole aikaa tehdä näitä.”

”Esimerkiksi verokirjeitä löytyi eräästä toimipaikasta pari laatikollista päivää ennen veroilmoituksen jättöpäivää. Eiväthän ne millään ehtineet ajoissa näille verovelvollisille”, hän jatkaa. ”Näitä on, mutta näistä vaietaan.”

Toinen nimettömänä pysyttelevä postilainen on sitä mieltä, että ongelmat ovat ennen kaikkea yrityksen johdossa.

”Pääkonttori johtaa yritystä Excel-taulukoilla vailla kuvaa käytännön todellisuudesta. Sieltä käsketään irtisanoa, ja keskiporras yrittää sitten epätoivoisesti saada postin jaettua kuten pitäisi.”

Hänen mukaansa johdon ymmärrys alasta on heikkoa, koska he tulevat muilta yritysmaailman sektoreilta. Johtajien tausta nousee esiin myös muiden haastateltujen puheissa.

Jakelu on ollut Posti-konsernin osa-alueista tuottoisimmasta päästä. Viimeisellä neljänneksellä se tuotti tappiota ensimmäistä kertaa sitten 80-luvun. Pöyry pelkää, että tätä käytetään tekosyynä lisäsäästöihin.

Postin ohjauskeskuksen johtaja ­Jarmo Ainasoja myöntää, että jakelussa on ollut ongelmia. ”Laitoimme asiasta noin kolme viikkoa sitten tiedotteenkin. Olemme kuitenkin menossa parempaan suuntaan.”

”Luvut pitää suhteuttaa kolmeen miljoonaan jakelupisteeseen. Pääkaupunkiseutu toki nousee esille, koska siellä on jakelupisteitä ja volyymia eniten. En osaa sanoa tarkkaan, kuinka iso osa jakamattomista talouksista on pääkaupunkiseudulla, mutta kaksi kolmasosaa kuulostaa liioittelulta”, hän jatkaa.

Ainasoja kertoo, että posti informoi postinsaajia muun muassa verkkosivuillaan ja pitää viranomaiset ajan tasalla viiden päivän jakeluvelvoitteen toteutumisesta. Viestintävirasto seuraa postilain täyttymistä, ja sinne toimitetaan koko maata koskevat luvut velvoitteiden täyttymisestä.

Kirjejakelun laatuseurannan hoitaa ulkopuolinen riippumaton tutkimuslaitos. Ainasoja ei spesifioi mikä tutkimuslaitos.

Hän katsoo, etteivät nykyiset ongelmat selity irtisanomisilla, sillä edelliset irtisanomiset tehtiin yli vuosi sitten. Ongelmia olisi siis pitänyt olla pidemmän aikaa, jos ne olisivat syy.

”Totta kai siitä sitten tulee ongelmia, jos on flunssa-aalto tai paljon sairaslomatapauksia. Meillä ei ole reserviä ihmisistä, jotka odottaisivat passissa, että pääsevät tuuraamaan sairastapauksia.”

Voima yritti saada haastattelua myös Viestintävirastosta kysyäkseen, kuinka siellä nähdään valvonnan toimivuus ja miltä työtekijöiden näkemykset viraston kovakorvaisuudesta ongelmien edessä kuulosta. Toistuvista yrityksistä huolimatta haastattelu ei lehden paino-deadlineen mennessä onnistu.

Postin toimitusjohtaja Heikki Malinenkaan ei palannut sähköpostilla lähetettyihin kysymyksiin. Häneltä lehti olisi tiedustellut jakelun roolia postin konsernin kokonaisvisiossa sekä jakelun kehittämisen tulevaisuutta.

Asiaan palasi viime hetkellä sähköpostitse sidosryhmäjohtaja Timo Anttila. Hänen mukaansa jakelu on myös jatkossa postin ydintoimintaa.

”Postimäärät vähenevät voimakkaasti, ja vuonna 2020 määrä on enää puolet nykyisestä. Monia asioita joudutaan tekemään uudella tavalla, jotta toiminta olisi kannattavaa myös jatkossa.”

Näkemykset tietoisesta alasajosta hän tyrmää.

”Ei Posti ole ajamassa jakelua alas, vaan yritykset ovat siirtäneet laskutustaan verkkoon, painettuja lehtiä tilataan vähemmän ja kirjeitä lähetetään vähemmän.”

Voiko asiakas sitten luottaa Postin palveluihin?

”Kyllä voi”, Anttila päättää.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Häiriköt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *