big_fimage.jpg

Arktinen auringonnousu Etelärannassa

Teksti Elvi Sinilaakso

Artic Sunrise –laivan vierailu tuo valospektaakkelin Tuomiokirkon seinille lauantaina 7.3. kello 19-21. Voima kävi tutustumassa Helsinkiin saapuneeseen Greenpeacen alukseen kansimanageri Martti Leinosen opastuksella.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen alus Arctic Sunrise laski ankkurinsa Helsingin Etelärantaan viime maanantaina. Median välittämät, aluksen ympäri maailmaa käymät seikkailut heräävät eloon laivaan astuessa.

Arctic Sunrisen komea vihreä runko pitää sisällään mitä jännittävimpiä tarinoita ympäristön pelastamisesta, suurista aalloista ja hulppeista retkistä kohti parempaa maailmaa. Nyt meillä on mahdollisuus sukeltaa syvemmälle tarinaan astumalla rautaisia portaita laivan sydämeen.

Tällä viikolla Arctic Sunriselle toivotettiin tervetulleeksi poliitikkoja ja vaikuttajia paneelikeskustelun merkeissä. Keskustelun ytimessä oli – kuten Greenpeacen tämänhetkisessä kampanjassakin – Arktiksen suojelu ja siellä tapahtuva öljynporaus.

Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki avasi tilaisuuden ojentamalla ministeri Sirpa Paaterolle 7000:n kansalaisen allekirjoittaman vetoomuksen. Sen mukaan Suomen tulisi suhtautua negatiivisesti Arktiksella tapahtuvaan öljynporaukseen, eikä missään nimessä antaa sille tukeaan.

”Ilmastotiede on antanut meille karut faktat ja tilastot ilmaston lämpenemisestä. Moneltakin kantilta katsottuna öljyn poraaminen Arktikselta on vastuutonta”, Harkki pohjusti.

Kokoomuslainen kansanedustaja Pertti Salolainen kevensi tunnelmaa heti alkuunsa aprikoidessaan mitä uskaltaa sanoa ääneen, kun alus on viettänyt niin paljon aikaa Venäjän vesillä.

”Herää kysymys, meneekö täältä äänet johonkin ja onko asennettu jotain laitteita. Että terveisiä vaan”, Salolainen letkautti.

Vahvasti Arktiksen puolella olevalle yleisölle oli iloinen yllätys, että kaikki panelistit nostivat kätensä ylös päättäväisesti kun kysyttiin, ketkä olisivat tulevan hallituksen jäseninä sitoutuneita viemään vetoomuksen eteenpäin. Paikallaolijat innostuivat näkemästään, ja muutama kuulija villiintyi jopa taputtamaan.

Arctic Sunrisella ympäri maailman vesiä matkaa ainakin viisitoista miehistöön kuuluvaa miestä ja naista. Kampanjoiden aikaan väkeä on kaksinkertainen määrä. Toivottua on, että naisia ja miehiä on saman verran ja he tulevat eri maista. Näin he symbolisesti edustavat koko maailmaa.

Miehistöön liittymisen kriteerit ovat löyhät, sillä kuka tahansa täysi-ikäinen voi pyrkiä jäseneksi järjestön sivuilla. Yksi näistä maailmanmatkaajista on kolmekymppinen Martti Leinonen. Hän on aluksen yliperämies – omien sanojensa mukaan ”kansijengin pomo” tai ”kansimanageri” – ja viettää viidettä vuottaan Greenpeacen riveissä.

”Ollaan ainoa järjestö maailmassa, jolla on tällaiset resurssit ja sillä on iso merkitys kampanjoissa. Tämän aluksen avulla päästään sotkemaan ihmisten kuviot”, Leinonen tarkentaa viitaten öljynporausta tukeviin ryhmiin.

Aluksella on suuri merkitys järjestölle ja se toimii oikotienä onnistumiseen. Jos jotain sattuisi tapahtumaan kampanjan suunnitelmien kannalta elintärkeälle kulkuvälineelle, tulisi eteen suuria ongelmia. Monelle kauan laivan kyydissä reissanneelle on aluksesta tullut hyvin läheinen, ikään kuin toinen koti.

Leinosen mukaan monella miehistön jäsenellä on eräänlainen tunneside laivaan. Laivat mielletään usein naispuolisiksi. Arctic Sunrise ainakin liikkuu kuin nainen: puolelta toiselle villisti keinuen. Leinonen kuvailee aluksen olevan merellä kuin kaljapullo kylpyammeessa.

”Miehistö kutsuu tätä ’pesukoneeksi’. Jos täällä ei tule merisairaaksi niin ei sitten missään.”

Hektisistä tilanteista ja miehistön määrätietoisuudesta huolimatta Arctic Sunrise kulkee rauhallisesti kohti päämääräänsä niin kutsutulla economy speedillä eli mahdollisimman taloudellisella nopeudella. Leinonen kertoo, että useimmiten ei ole kiire mihinkään. Lisäksi jäänmurtajaluokkaan rakennetulla laivalla ei luonnollisesti pääse päätähuimaavaa vauhtia.

Leinosen mielestä parasta laivassa on sen ruuma. Siellä pidetään juhlat, kokoukset, tiedotustilaisuudet ja jopa keikat. Leinonen on soittanut siellä itsekin bändinsä kanssa.

Laiva palvelee tarkoitustaan, mutta yliperämieheltä löytyy myös toiveita. ”Jos jotain pitäisi muuttaa, laittaisin kölin pohjaan, mutta silloin ei pääsisi jäille. Tätä on aika vaikea pitää kunnossa. Haluttaisiin ostaa uusi, mutta ei näitä oikein ole”, Leinonen pohtii.

Arctic Sunrise on kiertänyt ympäri maailmaa. Se on seilannut aina napa-alueilta Afrikkaan ja Aasiaan. Seikkailuista jää ruhjeita.

Eräs venäläinen virkamies jätti kengänjälkensä muistoksi tunkeuduttuaan aluksen radiohuoneeseen. Jälki otettiin talteen ja laitettiin raameihin. Nyt se koristaa laivan seinää ja muistuttaa katsojaansa laivan tapahtumarikkaasta menneisyydestä.

Merimiesten ammattikunta on täynnä karskeja ja sisukkaita työmiehiä, jotka kantavat työstään ylpeyttä ja tuovat kunnialla leivän pöytään. Leinonen naurahtaa miettiessään, mitä juuri tämä ammattikunta mahtaa tuumia Arctic Sunrisen miehistöstä ja heidän päämääristään.

”He ehkä suhtautuvat vähän negatiivisesti, mutta kun ottaa meistä selvää niin se mielipide voi muuttua. Puhuminen on mielestäni työnkuvani epämiellyttävin, silti tärkein osuus. Kertomalla ihmisille toiminnastamme, he saattavat saada siitä paremman käsityksen.”

Arctic Sunrisen ovet ovat avoinna yleisölle lauantaina 7. maaliskuuta kello 13-17 ja sunnuntaina 8. maaliskuuta kello 14-17.   Arktiksen suojelemista käsittelevä videoteos heijastetaan Helsingin Tuomiokirkon seinille lauantaina 7. maaliskuuta ja se on esillä kello 19-21.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu