big_fimage.jpg

Ulvilan tutkintafarssi

Pekka Lehdon dokumenttielokuva Ulvilan murhamysteeri ei päästä päähenkilön iholle, mutta tutkinnan ja oikeusprosessin analyysi on tervetullutta yhteiskuntakritiikkiä.

Jokaisella vähänkin mediaa seuranneella on varmasti oma käsityksensä Anneli Auerista ja Jukka S. Lahden kuolemasta Ulvilassa vuonna 2006. Pekka Lehdon dokumenttielokuva Ulvilan murhamysteeri hämmentää katsojien käsityksiä tapauksesta lisää. Se purkaa tapauksen kronologisesti uudesta näkökulmasta ja antaa poliisista ja oikeuslaitoksesta absurdin kuvan.

Elokuvan tekemisen vuonna 2009 aloittanut Lehto on kerännyt ainutlaatuista materiaalia. Nyt kaikilla on mahdollisuus kuulla kuuluisa hätäkeskuspuhelu, nähdä lasten lausuntoja ja jopa perhealbumin valokuvia. Lasten kuvien näyttäminen tulee varmasti herättämään keskustelua, mutta se tuskin auttaa lapsia, joista vanhin on jo täysi-iän kynnyksellä.

Elokuva on melko tasapaksu ja toisteinen, mutta jotkin yksittäiset viranomaisten haastattelut ja kohtaukset ovat kiinnostavia ja yllättäviä. Lehto esimerkiksi paljastaa poliisin käyttäneen jopa selvänäkijää tapauksen tutkimisessa.

Elokuva kyseenalaistaa poliisin rikostutkinnan ja oikeuslaitoksen ammattitaidon sekä tarjoaa Auerille mahdollisuuden puolustaa itseään. Asiasta, ihmisistä ja tilanteesta riippumatta Anneli Auerin ilme ja äänensävy eivät muutu. Tässä dokumentissa ei päästä päähenkilön iholle, mutta tutkinnan ja oikeusprosessin analyysi on tervetullutta yhteiskuntakritiikkiä. Auerin tapaus on nyt syksyllä jälleen hovioikeudessa, ja elokuvan perusteella tuomio on mielipideasia.

Pekka Lehto: Ulvilan murhamysteeri. Ensi-ilta 3.10.2014. Kolme tähteä.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu