big_fimage.jpg

Talousrikollisuuden ruumiinavaus

Teksti Jari Hanska

Martin Scorsesen uusi rahamaailmaan sijoittuva elokuva jättää moraaliset pohdinnat katsojalle.

Kapitalistisen ja kieroutuneen talouden ruumiinavaus yhden ahneuteensa tukehtuvan ihmisen näkökulmasta. Siihen tiivistyy Martin Scorsesen ohjaaman ja Leonardo DiCaprion tähdittämän The Wolf of Wall Street. Tositapahtumiin perustuva elokuva seuraa keskiluokasta rikkauksiin nousseen Jordan Belfortin elämäntarinaa vuosikymmenen ajan.

Belfort teki kumppaneineen 1990-luvulla kymmenien miljoonien omaisuuden huijaamalla sijoittajat listaamattomien osakkeiden kauppaan. Kaikkia mahdollisia keinoja, niin laillisia kuin laittomia, käyttämällä Belfort rakensi yli tuhat meklaria työllistäneen sijoitusyhtiön Stratton Oakmontin.

Mitä menestykseen tarvittiin? Uskomaton kyky myydä mitä tahansa kenelle tahansa. Samalla Belfortin elimistön läpi kulki mittavat määrät kaikkia mahdollisia päihteitä. Scorsesen elokuva tuntuu näiltä osin mässäilevältä, mutta kun seuraa 2000-luvulla kaatuneiden suurten yhdysvaltalaispankkien raunioilta paljastuvia tapahtumia, ei The Wolf of Wall Street taida paljoa liioitella. Ero lienee siinä, että 2000-luvulla miljoonat ovat vain muuttuneet miljardeiksi.

Elokuva ei ole moraalisaarna. Se näyttää erinomaisen koruttomasti Belfortin kiiman, nousun ja luhistumisen. Ja miksipä ei näyttäisi. Elokuva nimittäin perustuu Belfortin vankilassa kirjoittamaan samannimiseen kirjaan. Siinä kuvataan tarkkaan helikopterilla kamapäissään lentämiset, tolkuton huumeiden kiskominen ja prostituoitujen käyttö.

Tyylikkäästi tehty elokuva sisältää kuitenkin riskin, että talousrikollisuus näyttäytyy ylevänä yhteiskunnan kahleista irtautumiselta. Se sisältää ajatuksen totaalisesta vapaudesta, jossa yksilö voi tavoitella pohjattomia rikkauksia kaikkien muiden kustannuksella.

Scorsesen teoksessa tarinan opetus jää katsojan arvioitavaksi. Onko Belfort aikamme peilikuva? Sankari, joka vain hyödyntää järjestelmän suomia mahdollisuuksia? Onko hänen ahneutensa, jotakin minkä kaikki ihmiset jakavat? Vai syntyykö ahneus juuri rahasta, jota Belfortia esittävä Leonardo DiCaprio kuvaa kaikista koukuttavimmaksi ja voimakkaimmaksi huumeeksi.

Vastausta voi hakea myös tosimaailmassa, jossa jopa satojen miljoonien talousrikokset kuitataan lyhyillä linnatuomiolla, kunhan sen jälkeen esiintyy moraalisen parannuksen tehneenä. Juuri näin Belfortille tapahtui. Kirjan kirjoitettuaan hän on kiertänyt maailmalla luennoimassa omaa tarinaansa ja kouluttamassa lukuisissa kansainvälisissä yhtiöissä. Luennot maksavat parhaimmillaan kymmeniätuhansia dollareita.

Viime marraskuussa Businessweek kävi haastattelemassa Belfortia. Hän totesi, ettei ole mikään Gandhi, mutta yrittää olla mahdollisimman hyvä ihminen jokaisena päivänä. Hän on ottanut tehtäväkseen kertoa yrityksille, miten toimia mahdollisimman eettisesti.

Samaan aikaan Belfort on jättänyt maksamatta rikostensa uhreille sadanmiljoonan euron hyvitykset, vaikka hänen pitäisi tuomionsa mukaisesti tilittää puolet kaikista tuloistaan vahingonkorvauksina. Vain murto-osa on saatu takaisin, nekin pääosin Belfortilta takavarikoiduista kiinteistöistä.

Elokuvateatterista poistuttaessa tulee outo tunne: tässä sitä täyden salin verran osallistuttiin miljoonia puhaltaneen miehen uuden omaisuuden kartuttamiseen. Belfortin maailmassa armo mitataan dollareissa.

Martin Scorsese: The Wolf of Wall Street. Elokuvateattereissa nyt. $$$$

Kommentoi Facebookissa
Lasten Festarit 2018
Helsinki liikkuu