big_fimage.jpg

Vastine: Transparencyn tila ei ole toivoton

Teksti Erkki Laukkanen

Ilman Transparency Internationalia yritykset voisivat edelleen vähentää lahjontakulut verotuksessa. Mekanismi voisi kuitenkin olla vielä parempi, kirjoittaa Transparency Suomen puheenjohtaja vastineessaan Voiman juttuun.

Voima-lehti 3/2013 kirjoitti laajasti korruptiosta ja sen torjujista, kuten Transparency Internationalista ja sen maajärjestöistä, kuten Transparency Suomesta. Arvio oli aika lohduton. ”Hyvät veljet” olivat onnistuneet soluttautumaan lähes kaikkialle. Ainoana poikkeuksena konsensushenkisestä linjasta esiteltiin Transparency Venezuela.

Aivan näin huono tilanne ei ole.

Vielä 15–20 vuotta sitten yritykset saattoivat suuressa osassa maailmaa täysin laillisesti vähentää lahjontakulut verotuksessaan. Enää eivät voi.

Syynä siihen ei ole niinkään arvojen muutos, vaan vahvistuneet toimintamekanismit, kuten Transparency International. Sen tuottamiin aineistoihin perustavat toimintansa nykyään myös ne tahot, jotka järjestön toimintaa kritisoivat.

Mutta voisi mekanismi parempikin olla. Sabluuna, jossa jäsenmaiden hallitukset rahoittavat jopa mittavasti Transparency Internationalia, mutta eivät lainkaan maajärjestöjä, kuten Transparency Suomea, on ongelmallinen sekä toiminnan laajuuden että yhdistyksen johtorakenteen suhteen.

Ilman omaa toimistoa ja toiminnanjohtajaa yhdistyksen hallitukseen valikoituu lähinnä ihmisiä, joiden leipätyöhön korruption torjunta tavalla tai toisella sisältyy.

Sitä, missä määrin muut syyt, kuten Voima-lehden epäilemä ”hyvä veljeys” hallitusvalintoihin vaikuttaa, on lopulta helppo testata. Siitä vain jäseneksi, vuosikokoukseen ja käsi ylös. Luulisin, että valinnan todennäköisyys pyörii ykkösen paikkeilla.

Tällaiselle haastamiselle nostamme hattua.

Toinen syy Voima-lehden kritiikkiin on käsitteellinen. Sen lähtökohtana on CPI, Corruption Perception Index. Se on tunnetuin, mutta ehkä myös väärinkäytetyin korruptioindeksi.

Se mittaa vain havaittua korruptiota, kuten lahjontaa, ja sitäkin vain julkisella sektorilla. Yritysten välistä tai rakenteellista korruptiota, kuten hyvä veli -verkostoja, se ei kata. Silti indeksiä on käytetty ikään kuin yleispätevänä ”puhtauden” mittarina.

Voima-lehden tavoin voi kysyä, mikä käsityksemme korruptiosta olisi, jos korruptiomittaukset olisivat käsitteellisesti kestävällä pohjalla.

Tätä pohtiessani olen viimeisen vuoden aikana työstänyt kilpailevan, yksityisen sektorin ja keskeiset instituutiomme kattavan indeksin eräistä muista Transparencyn tuottamista aineistoista. Kilpailevan indeksini mukaan Suomi ja Tanska ovat edelleen kärjessä, vaikkakin kaukana ”puhtaudesta”.

Mutta ei tämäkään indeksi koko totuutta kerro. Siitä kun puuttuu edelleen keskustelumme kuuma kivi, finanssimarkkinoiden läpinäkyvyys.

Ilokseni voin kuitenkin kertoa, että viime vuonna myös finanssimarkkinoiden läpinäkyvyys sisällytettiin Transparencyn työohjelmaan. Mitä siitä seuraa, jää nähtäväksi, mutta ehdotuksia ongelman haltuunotoksi on luvattu jo tälle vuodelle.

Se ei ole mikään helppo nakki.

Erkki Laukkanen, puheenjohtaja, Transparency Suomi ry

_______________

Toimitus vastaa:

Kiitos palautteestasi. Voima haastaa kaikki avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisestä kiinnostuneet tahot liittymään Transparencyyn. Yhdessä voimme korjata Transparencyn ongelmat ja ottaa Transparencylle kuuluvan paikan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Jari Hanska, päätoimittaja, Voima-lehti

_______________

Lue alkuperäinen artikkeli Transparency – Hyvät veljet kahvilla Voimasta 3/2013.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu