big_fimage.jpg

Tankki täynnä toivoa

Teksti Jari Tamminen

Egyptin arabikevään yhdeksi symboliksi nousi Mohammad Fahmyn seinään maalaama kuva tankista. Nyt Fahmy saapuu kahdeksi kuukaudeksi Suomeen työskentelemään – tällä kertaa luvallisesti.

Osa artikkelista on julkaistu aiemmin Voimassa 6/2013.

Vallankumouksen aatteet on perinteisesti maalattu seinille. Vaikka sosiaalinen media on kaapannut viime vuosina itselleen näkyvän roolin tyytymättömien äänitorvena, eivät seinät ole menettäneet merkitystään.

Mohamad Fahmy, taiteilijanimeltään Ganzeer, heräsi tekemään poliittista katutaidetta Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kansannousujen aallon saapuessa Egyptiin.

Fahmy on nykyään yksi Egyptin tunnetuimmista katutaiteilijoista. Hän tosin ei näe itseään katutaiteilijana vaan taiteilijana, aktivistina ja vallankumouksen kuvittajana.

Fahmyn kädenjäljessä, ajattelussa ja lähestymistavassa teoksiin näkyy vuosikausien työskentely graafikkona, ja hän korostaa suunnittelevansa teoksensa aihe edellä.

”Vallankumouksen myötä maailmani muuttui mustavalkoiseksi: graafinen suunnittelu menetti merkityksensä. Haluan käyttää loppuelämäni tehden jotain, jolla on merkitystä.”

Kairolainen Fahmy aloitti katutaiteen tekemisen jo vuonna 2007, mutta vuonna 2011 ura löysi uuden suunnan. Hänen tunnetuin teoksensa on kairolaista seinää pari vuotta koristanut panssarivaunu.

”Katutaide muodostui uudeksi viestintäkanavaksi sosiaalisen median rinnalle”, hän kuvailee. ”Se oli vallankumouksen vastaus valtion propagandaan.”

Fahmyn 1/1-mittakaavassa seinään maalaama tankki kohtaa leipälähetin. Leipiään kuljettavat pyörälähetit ovat tuttu näky Kairon kaduilla, ja tankitkin tulivat tutuiksi hallituksen ja armeijan kurittaessa mielenosoittajia.

Keskellä kansannousun väkivaltaisuuksia syntynyt teos leikitteli arabiankielisellä sanalla aish, joka tarkoittaa sekä leipää että elämää.

”Maalasin tankin alkujaan toukokuussa 2011 ja se maalattiin piiloon vasta kesäkuussa 2013. Mutta oikeastaan se säilyi koskemattomana ainoastaan noin yhdeksän kuukauden ajan.”

Parivuotisen elinkaarensa aikana teos koki monta muodonmuutosta, useat taiteilijat kävivät maalamassa omia töitään sen viereen ja lomaan.

Ensin tankin telaketjujen alle maalattiin veriseksi mössöksi murskautuvia ihmisiä. Kun tankin kylkeen ilmestyi teksti ”Armeija ja kansalaiset, käsi kädessä. Egypti egyptiläisille”, asialla olivat ilmeisesti hallitusta tukeneet tahot.

Myöhemmin tankin eteen maalattiin muun muassa karikatyyri armeijan ylipäälliköstä syömässä telaketjujen jauhamia ihmisiä. Viranomaiset kävivät heittämässä ylipäällikön kuvan päälle ämpärillisen mustaa maalia, mutta jättivät loput teoksesta rauhaan sillä kertaa. Lopulta tankki maalattiin kokonaan piiloon.

”Evoluutio kuuluu katutaiteeseen”, Fahmy kommentoi tyynesti.

Mielenosoittajien täyttäessä Kairon kadut, taide vietiin sinne missä ihmiset olivat – kaduille. Tarkoituksena ei ollut ainoastaan hallituksen ja armeijan toimien kritisoiminen. Fahmy on kiinnostunut julkisista tiloista muutenkin.

”Haluan tavoittaa yleisön, joka ei määrätietoisesti etsi taidetta. Mainostajat tekevät juuri tätä, he runnovat viestinsä päihimme, jotta ostaisimme heidän tuotteitaan. Käyttäessäni julkista tilaa mukailen mainostajien toimintatapoja, mutta sen sijaan, että tyrkyttäisin krääsää pyrin välittämään merkityksellisiä viestejä.”

Fahmy ei ole piilotellut henkilöllisyyttään, vaikka monet hänen töistään ovat luvattomia ja kritisoivat poliitikkoja.

”Osa töistä pitää tehdä salaa ja ninjana. Jotkut alueet kaupungista ovat sellaisia, että ei ole välttämättä paras idea maalata avoimesti. Toisilla alueilla voi maalata huoletta keskellä päivää.”

”Ja vaikka signeeraisi teoksensa, ei kukaan tule jälkikäteen koputtelemaan ovelle ja kyselemään. Mutta jos poliisi yllättää työntouhusta, sillä saattaa olla seurauksia.”

Viranomaiset eivät juurikaan ole puuttuneet Fahmyn työskentelyyn. Vuonna 2011 poliisi kuitenkin pidätti hänet kesken Mask of Freedom -tarrojen liimailun.

Pidätyksen peruste oli hallituksen vastaisen propagandan levittäminen, ja pidätyksen taustalla tarroista närkästyneet kansalaiset jotka huusivat poliisia paikalle.

Kun sana Fahmyn pidätyksestä alkoi levitä, nettiyhteisö, ihmisoikeusjärjestöt ja media asettuivat hänen tuekseen. Twiitit sinkoilivat villisti ja pidätyksestä kirjoiteltiin netissä laajalti. Jotkut valmistivat vielä samana päivänä t-paitoja, joihin oli painettu pidätykseen johtanut tarra, seuraavana päivänä t-paitoja oli jo saatavilla Tahrir-aukiolla.

Metakka nousi niin suureksi, että Fahmy vapautettiin ilman syytteitä saman päivän aikana. Pidätetyksi tuleminen kääntyi taiteilijan eduksi. Mask of Freedom levisi netissä ja mediassa laajalle, ja taiteilijasta kiinnostui myös kansainvälinen media, muun muassa CNN haastatteli häntä.

Syy siihen, miksi viranomaiset eivät juurikaan kiinnitä huomiota katutaiteilijoihin Egyptissä on Fahmyn mielestä yksinkertainen.

”Hallituksella taitaa olla käsissään suurempia ongelmia, ei heillä riitä energiaa katutaiteilijoiden jahtaamiseen. Taide on usein rauhanomaisin tapa protestoida.”

Hän ei elättele fantasiaa taikatempusta, joka muuttaa kaiken kertaheitolla.

”Maailmassa piisaa ongelmia ja toivon, että taiteeni voi olla osa ratkaisua. Ratkaisu ei tietenkään ole lopullinen. Kyseessä on ennemminkin pitkä keskustelu.”

_______________

Fahmy saapui Helsinkiin heinäkuussa

HIAP, eli Helsinki International Artist-in-residence Programme on kutsunut Mohammad Fahmyn kahden kuukauden mittaiselle visiitille Suomenlinnan taiteilijaresidenssiin. Odotettavissa on luvallista taidetta.

”Luvattomien töiden tekemisestä saa adrenaliini-kicksit, mutta luvallisia töitä tehdessä on aikaa tehdä huolella”, Fahmy kertoo.

Valtaosa Fahmyn Egyptin töistä on luvattomia, mutta suuri osa ulkomailla maalatuista töistä luvallisia. Ulkomailla teokset ovat liittyneet paikallisiin kysymyksiin. Esimerkiksi Frankfurtissa Euroopan keskuspankin kotikaupungissa, hän yhdisti eurosetelit lapsisotilaisiin ja kyhäsi ison muraalin liimaamalla eurokolikoita seinään.

”Toivottavasti pystyn tuottamaan jotain Suomeen liittyvää materiaalia. Jos päätyisin tekemään Egyptiin liittyviä töitä, residenssi menisi hukkaan. Haluan oppia vierailuni aikana jotakin Suomesta niin, että se vaikuttaa taiteeseeni.”

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu