big_fimage.jpg

Suklaassa on eroja

Teksti Niina Linna

Mussutamme enemmän suklaata kuin koskaan ennen, vaikka sen terveellisyyteen ja tuotantoon liittyy ongelmia. Raakasuklaa on eettinen terveysvalinta, sen kannattajat hehkuttavat.

Etelä- ja Keski-Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet tuhansia vuosia ravintonaan kitkeränmakuista kaakaopapua: sana chocolati tarkoittaa kitkerää juomaa. Eurooppalaiset olivat ensimmäisiä, jotka yhdistivät jauhettuihin kaakaopapuihin sokeria.

Näin syntyi nykypäivänä tuntemamme suklaa, ja loppu on historiaa. Nykyään syömme Suomessa enemmän suklaata kuin koskaan ennen: kuusi kiloa vuodessa.

Tavallisen suklaan valmistuksessa korkearavinteiset kaakaopavut paahdetaan, kuoritaan, jauhetaan ja puserretaan korkeissa lämpötiloissa. Sitten ne käsitellään emäksillä, ja jauhetaan sen jälkeen uudelleen. Prosessin tuloksena terveyttä edistävät ainesosat haihtuvat.

Ravintoasiantuntija ja superfood-guru Jaakko Halmetoja ei halua edes kutsua kaupoissa myytävää sokerimassaa suklaaksi.

”Kaupan suklaa on sokerikarkkia, jota on hiukan maustettu heikkolaatuisella kaakaolla. Rasvojen ja valkaistun sokerin kombinaatio on suureksi haitaksi elimistölle”, Halmetoja väittää.

”Ruoansulatus ja aineenvaihdunta eivät toimi oikein. Maksa huutaa hoosiannaa samaan aikaan kun verensokeri yrittää tehdä kaikkensa auttaakseen kehoa. Tällaisten tuotteiden nauttiminen on yksi iso syy siihen, että ihmisillä on diabetesta, aknea, ylipainoa ja migreeniä.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Katja Hätösen mukaan suklaan kohtuullinen käyttö ei heilauta veren kolesteroliarvoja.

Ongelma on se, että tumma suklaa on maitosuklaata ravitsemuksellisesti parempaa ja sitä yleensä riittää pari palaa, mutta maitosuklaata on helpompi syödä suuria määriä kerralla ja se johtaa terveysongelmiin. Suklaata ostetaan usein väsymyksen ja stressin lievittämiseen.

”Todennäköisemmin tällaiseen tarkoitukseen ostettu suklaa on maitosuklaata eikä tummaa suklaata”, Hätönen toteaa.

On myös toisenlaista suklaata. Itse valmistettu tai luomukaupoissa myytävä käsittelemätön raakasuklaa on yksi maailman ravinteikkaimmista ruoka-aineista: se sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa.

Raakasuklaata valmistetaan raakakaakaomassasta, jota ei käsitellä paahtamalla. Siihen ei lisätä sokeria tai rasvaa. Raakasuklaata, kaakaopavuista jauhettua raakakaakaojauhetta sekä kaakaopavuista murskattuja raakakaakaonibsejä voi siis mutustella hyvällä omallatunnolla, vaikka maku saattaa olla ensin hieman kitkerä sokerin ja rasvan sekoitukseen tottuneelle.

Raakakaakaotuotteita syömällä voi jopa parantaa terveyttään, Jaakko Halmetoja kertoo.

”Ensinnäkin se vaikuttaa verisuonistoon ja avaa niin sanotusti putket”, Halmetoja kuvailee.­

Tumman suklaan syömisestä on jonkin verran tutkimustietoa: viime vuonna EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA hyväksyi suklaayhtiö Barry Callebautin tutkimustuloksen, jonka mukaan tumman suklaan flavonoidit edistävät verenkiertoa.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kaakaon flavonoidien terveellisyys sai elintarvikeviranomaisen hyväksynnän. Tutkimuksia varten käytettiin erityisiä flavonoideja suojaavia valmistusmenetelmiä, koska perinteisissä suklaanvalmistusprosesseissa flavonoidit yleensä tuhoutuvat.

Vaikka tumma suklaa on parempi vaihtoehto kuin maitosuklaa, niidenkin laaduissa on paljon eroja esimerkiksi valmistajasta riippuen. Raakasuklaata taas ei kuumenneta eikä käsitellä ja siksi se sisältää paljon flavonoideja luonnostaan.

”Toinen ominaisuus on mielialan kohoaminen. Reilu miljoona suomalaista syö psyykelääkkeitä osittain siksi, ettei keho saa ruokavaliosta riittävästi rakennuspalikoita, jotta se pystyisi tuottamaan mielihyvää tuottavia yhdisteitä riittävästi.

Halmetoja väittää, että kymmenen kuukauden raakakaakaon käytön jälkeen keho saa palautettua luontaisen välittäjätuotannon. ­

”Hymy saattaa tulla helpommin kasvoille.”

Entä tuotannon eettisyys?

Kesällä 2011 uutisoitiin suklaan valmistajien myöntävän, että Suomessakin valmistettavan ja myytävän suklaan alkutuotannossa Norsunluurannikolla ja muualla Länsi-Afrikassa on voitu käyttää lapsityövoimaa. Tämä loi keskustelua aiheesta ja muun muassa Fazerin arvostettu brändi asetettiin monessa mediassa kyseenalaiseksi.

Norsunluurannikko on maailman suurin kaakaontuottajamaa, ja kaksi kolmasosaa globaalista tuotannosta on peräisin Länsi-Afrikasta. Arvioiden mukaan jopa 1,8 miljoonaa lasta työskentelee alueella kaakaontuotannon parissa, suurin osa laittomasti.

Suomen suosituinta suklaata valmistavan Fazer makeisten ostamista kaakaopavuista kolme neljäsosaa on peräisin Länsi-Afrikasta. Yrityksen toimitusjohtaja Tom Lindblad myönsi Ylelle tuotantoketjun valvomisen olevan hankalaa ja kertoi yrityksen pyrkivän välikäsien kautta vaikuttamaan siihen, että toiminta on asianmukaista.

Ongelmiin ollaan julkisuuden myötä hiljalleen heräämässä: Fazer lupasi siirtää tuotannon eettisemmille tuottajille vuoteen 2017 mennessä. Yrityksestä käytiin nyt kesäkuussa tarkastamassa tilanne Norsunluurannikolla Adzopen lähellä sijaitsevilla viljelmillä, Fazerin viestintäjohtaja Leena Majamäki kertoo. Matkasta on luvassa raportti loppukesästä.

Raakakaakaotuotteiden tuotanto on pienimuotoisempaa, ja kuluttajat ovat kiinnostuneita tuotteiden eettisyydestä.

Raakakaakaotuotteita myyvän Ekokauppa Ruohonjuuren markkinointi- ja ostopäällikkö Johanna Koskinen kertoo, että heille saapuvien raakakaakaotuotteiden on oltava luomua, lisäaineettomia sekä eettisiä. Kaupalla ei ole kuitenkaan ehdottomia kriteereitä siitä, mitä tuotannon eettisyys käytännössä tarkoittaa.

”Meille eettisyys tarkoittaa sitä, että tuotteiden alkuperä on tiedossa. Meidän ei ole mahdollista päästä tarkistamaan tilannetta paikan päälle, joten tavarantoimittajilta saatuihin tietoihin ja dokumentteihin on pystyttävä luottamaan. Halvan hinnan maahantuojat jätän heti huomioimatta, jos he eivät vakuuta minua. Luotan vaistooni.”

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu