big_fimage.jpg

Seksivau: nainen lukee kirjaa & saa orkun

Teksti Kati Pietarinen

Taideprojekti Hysterical Literature on riemastuttavaa, tislattua seksiä. Projekti käsittelee mystistä naisen orgasmia. Historian mittaan naisten laukeamista on pidetty epäolennaisena, feministisen tulkinnan mukaan jopa uhkana. Mutta voiko nainen saada orgasmin vain lukemalla kirjaa?

Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 4/2013.

Nainen istuu pöydän äärellä, esittelee itsensä ja kirjan. Katsoo kameraan ja alkaa lukea rauhallisella äänellä. Solélla on iso tukka nutturalla pään päällä, korvissa näyttävät korut. Video on mustavalkoinen.

Kirja on Toni Morrissonin Beloved, suomeksi Minun kansani, minun rakkaani, yhdysvaltalaisen ja afroamerikkalaisen kirjallisuuden klassikko ja mystisen realistinen tarina siitä, millaisia jälkiä orjuus jättää vapaiden ihmisten identiteettiin ja seksuaalisuuteen.

Solén lukemassa unenomaisessa pätkässä lapsena kuollut Beloved palaa kummituksena vaatimaan omaansa takaisin.

Jotain kummallista lukutilanteessa on: Solén outo hymynkare, kasvolihasten nytkähdys, piiloteltu huokaus. Solén on yhä vaikeampi keskittyä tekstiin: pöydän alla selkeästi tapahtuu jotain. Solé painaa vastaan, käsi kolahtaa pöytään. Huokaus keskeyttää hetkeksi lukemisen kerran, ja vielä toisen kerran. Sitten kuuden minuutin kohdalla se tulee, aito, räjähtävä orgasmi.

Solé hengittää hetken, katsoo alas, sitten kameraan. Toistaa nimensä ja lukemansa kirjan nimen. Painaa päänsä pöytään ja räjähtää nauramaan.

”Oh my fucking God, that was the best thing of my life.”

Valokuvaaja, elokuvaohjaaja ja kirjailija Clayton Cubittin taideprojekti Hysterical Literature käsittää tähän mennessä seitsemän videota, jotka kaikki ovat nähtävissä Youtubessa. Niissä Solén kaltaiset, siististi pukeutuneet, kauniit kolmekymppiset naiset lukevat kirjoja ja saavat orgasmeja.

Orgasmeista huolimatta Hysterical Literature on ensisijaisesti muuta kuin erotiikkaa, ja pornosta videot ovat todella kaukana. Projekti on äärimmäisen hyväntuulista tislattua seksiä. Niissä riemastuttaa peittelemättömän ja vapautuneen nautinnon näkeminen, kuin seuraisi ihmisten kiljumista vuoristoradassa. Voisikohan näitä käyttää koulujen seksivalistuksessa? Tai englannintunneilla?

Projekti leikittelee sillä, että naisen on teknisesti mahdollista saada orgasmi pelkästään ajattelemalla. Aihetta tutkinut psykologi Barry Komisaruk väittää brittiläisessä lööppilehti Daily Mailissa, että ajatusten ei tarvitse edes olla eroottisia, joillakin laukeamiseen riittää tunnelmointi rannalla kävelystä tai kehon läpi kulkevista energia-aalloista. Miksei siis täydellinen proosa toimisi yhtä hyvin?

Teokset ovat brittiläistä ja yhdysvaltalaista kaunokirjallisuutta, kuten 1800-luvun jenkkirunoilija Walt Whitmanin avoimen seksuaalisesta kuvauksestaan tunnettu runokokoelma Leaves of Grass, Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini, ja seksuaalisista perversioista kirjoittavan nettipersoona-taiteilijaorganisaatio Supervertin Necrophilia Variations.

Hysterical Literaturen lukijat eivät kuitenkaan saa pelkällä sanan voimalla: pöydän alla on nainen vibraattorin kanssa. Siihen projektin nimikin viittaa: vuosisatojen ajan länsimaisilla naisilla diagnosoitiin hysteria-nimistä tautia, jolla oli kymmeniä oireita päänsäryistä, tunteiden epätasapainoisuudesta ja melankoliasta aggressiivisuuteen.

Hysteriaa helpotti väliaikaisesti lääkärien tai kätilöiden suorittama hieronta sormilla tai myöhemmin erityisesti tätä tehtävää varten kehitellyillä hierontasauvoilla. Aviopuolisoiden kanssakäymisessä naisen laukeamista ei yleensä pidetty olennaisena, ja itsetyydytys nähtiin sekä syntinä että epäterveellisenä.

Erityistä Hysterical Literaturessa on se, että se käsittelee mystistä naisen orgasmia. Historian mittaan naisten laukeamista on pidetty epäolennaisena, feministisen tulkinnan mukaan jopa uhkana. Naisten seksuaaliviettiä pyritään joissain yhteisöissä vähentämään sukuelinten silpomisella. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmassa elää 140 miljoonaa naista ja tyttöä, joiden sukuelimet on silvottu. Silpominen vie monilta kyvyn saada orgasmi.

Evoluutiobiologit yrittävät edelleen tajuta, miksi naiset saavat orgasmeja, koska niillä ei ole merkitystä suvunjatkamisen kannalta. Raskaaksi tulee ilmankin.

Yhdysvaltalainen Popular Science -lehti esittelee neljä orgasmikoulukuntaa. Joidenkin mukaan naisen nautinto luo kiintymystä parin välille ja varmistaa, että lapsilla on kaksi vanhempaa. Toisen ryhmän mukaan orgasmi on kätevä parinvalintakriteeri, jolla nainen tunnistaa miehen laadun.

Kolmannen ryhmän mukaan naisen orgasmi edistää raskaaksi tulemista: lihassupistukset auttavat imemään spermaa sisään. Neljännet näkevät, ettei naisten orgasmille ole mitään syytä: ne ovat kehittyneet miehen orgasmin sivutuotteena. Samasta syystä miehillä on nännit, vaikkei niille ole käyttöä.

Naisten orgasmit ovat myös suhteellisen harvinaisia. Yhdeksän prosenttia suomalaisnaisista ei ole koskaan saanut orgasmia. Eri tutkimusten pohjalta arvioidaan, että 25–40 prosentilla naisista on vaikeuksia orgasmin saavuttamisessa. Aihe on ihmissuhdepalstojen kipeä vakioteema.

Eri tutkimusten mukaan vain 20–25 prosenttia naisista saa orgasmin aina pelkässä heteroyhdynnässä, kun miesten kohdalla luku on 95 prosenttia. Tutkijoita kiinnostava pelkkä yhdyntä tarkoittaa, ettei juuri ennen laukeamista saa olla sormi- tai suuseksiä.

Viime vuonna Pohjois-Teksasin yliopistossa hyväksytyssä väitöskirjassa Female Orgasm from Intercourse: Importance, Partner Characteristics, and Health tosin kritisoidaan aiempien tutkimusten kysymyksenasettelua: pelkkä yhdyntä määritellään niissä sen verran epämääräisesti, ettei ole täysin varmaa, miten niihin vastanneet naiset todellisuudessa laukeavat. Väitöskirjatutkimuksen mukaan naiset arvostavat juuri yhdynnässä saatuja orgasmeja.

Vanhemmat naiset saavat orgasmeja useammin kuin nuoret, ja yksin lauetaan hyvin paljon helpommin kuin toisen kanssa. Siitä, onko toisen naisen kanssa helpompaa, on ristiriitaisia tietoja. 1980-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan biseksuaalit saavat orgasmeja heteroita ja lesboja enemmän. Toisten tutkimusten mukaan naisten kesken ollaan tyytyväisimpiä, toisten mukaan stressaantuneimpia seksistä.

Aiheesta tekee hämmentävän se, että osa naisista – eri tutkimuksissa kymmenen ja viidentoista prosentin väillä – taas saa helposti useita peräkkäisiä orgasmeja. Seksologipari Marilyn Fithianin ja William Hartmanin 22 vuoden ajan tekemisissä laboratoriokokeissa suurin todettu orgasmimäärä tunnissa naisella oli 134. Multiorgasmiset naiset laukesivat keskimäärin kahdeksassa minuutissa, muut 27:ssä.

Jos parin vuoden takaista Columbian yliopiston tutkimusta on uskominen, paineet saavat todella monen feikkaamaan orgasminsa: peräti 54 prosenttia tutkimukseen haastatellusta heteronaisesta myönsi tehneensä näin joskus parisuhteessaan. Tutkijoille sanomansa mukaan naiset näyttelivät etenkin pitääkseen suhdetta kasassa.

Läähättävän näyttelemisen sijaan Hysterical Literaturen lukijoiden orgasmit ovat käsittämättömiä luonnonvoimia. Uskallusta tulla kameran edessä auttaa varmasti se, että osalla videoilla esiintyvistä naisista on tausta vaihtoehtopornossa tai -erotiikassa.

Solélla ei ole. Feministiblogi She must challengessa hän kuvailee epäröintiään projektiin osallistumisesta: mitä vanhemmat sanovat, viekö tämä työmahdollisuuksia, tuleeko tämä tulevaisuudessa vastaan väärissä paikoissa. Sitten hän muisti omistavansa itsensä.

Minulle aina kerrotaan, mitä nainen saa ja ei saa tehdä, mitä tummaihoiset saavat ja eivät saa tehdä, miltä tummaihoisuus näyttää, miltä se tuntuu, miten me naimme, miten me rakastamme.

Tuotetut etnisyyden ja sukupuolen käsitykset ovat läpäisseet olemiseni ytimen: kuule siis tämä raivokas protestivoihkaisu, kuuntele, kun valtaan julkisesti takaisin ne osat minua, jotka yhteiskunta yrittää aina kieltää, marginalisoida, horjuttaa, sivuuttaa. Ymmärrä, että olen kokonaan minun.

Sympaattisinta tekstissä on jälkikirjoitus ”vanhemmille (joiden tiedän lukevan tämän)”:

Toivon, että olette yhtä ylpeitä minusta kuin olen itsestäni. Rukoilen, että näette sen meriitin, sen vallankumouksen, jota olen osa, tämän projektin tärkeyden. Rukoilen, että konservatiivisen kirkkoväen kuiskaukset eivät valtaa mieltänne ja että rakastatte minua edelleen yhtä paljon kuin olen oppinut rakastamaan itseäni.

Kaiken feministisen ilottelun keskellä hieman hämmentävää on se, että projektin tekijä on mies. Miksi hän on valinnut lukijoiksi pelkkiä naisia?

Clayton Cubitt kertoo verkkolehti Salonin elokuisessa haastattelussa tutkivansa mahdollisuutta lisätä sarjaan myös miespuolisia tai translukijoita. Taiteilijan mielestä ongelma on, että vain naisilla on historiallinen yhteys hysterian käsitteeseen, eikä miehillä ole samanlaista sensuellia suhdetta kirjoitettuun sanaan kuin naisilla.

Projektissa Cubittia kiinnostaa lukijan kokema taistelu mielen ja ruumiin välillä: se, miten pitkään yhden ylivalta toiseen säilyy, milloin ne saavuttavat tasapainon, ja millä hetkellä roolit vaihtuvat.

”Minua on pitkään kiinnostanut kontrollin ja autenttisuuden käsite muotokuvauksessa, varsinkin näinä henkilökohtaisen brändäämisen, Facebook-omakuvien ja Instagrammin itsedokumentoinnin moderneina aikoina”, Cubitt toteaa.

”Mitä muotokuvaaja voi enää paljastaa? Miten voimme murtautua johonkin todelliseen?”

Yhdessä aiemmassa projektissaan Cubitt kuvasi suurikokoisia valokuvia naisten kasvoista orgasmin hetkellä, jossa he yrittävät pitää katsekontaktia kameraan. Toisessa videomuotokuvasarjassa kuvattavat pysyivät paikoillaan kameraan katsoen viiden minuutin ajan.

”Laajemmalla tasolla minua kiinnostaa, miten yhteiskunta jakaa taiteen korkeaan ja matalaan ja piirtää rajan hyväksyttävien ja tabuaiheiden välille, sekä sen välille, mitä voi palvoa ja mikä pitää piilottaa.”

Hysterical Literature Youtubessa.

Kommentoi Facebookissa
Graffiti HAM
Route Couture