big_fimage.jpg

Oscar piilottelee mini-ihmisiä

Teksti Jari Tamminen

Taiteilija Oscar Lehtinen tekee pikkuisista ihmishahmoista katutaidetta.
Mini-ihmiset kannustavat meitä katsomaan ympäristöämme tarkemmin & keskittymään hetkeen.

Espoolainen Oscar Lehtinen tekee taidetta, joka valtaa julkista tilaa. Silti kukaan ei ole hermostunut siitä.

Minimal Street Art -projekti koostuu Lehtisen tekemistä pienistä ihmishahmoista. Kadulla kulkijat voivat löytää esimerkiksi minidiscon äänentoistoineen puistonpenkin alta tai huomata lampputolpan juureen nojailevan minipariskunnan.

Pienen kokonsa takia Lehtisen teokset ovat vaikeita löytää. Silti niitä kannattaa taiteilijan mielestä tehdä – ja myös yleisön kannattaa etsiä niitä katseellaan.

”Toivottavasti teokseni herättävät katsojien mielikuvituksen. Haluan piristää elinympäristöäni”, Lehtinen selittää.

”Ihmisillä on usein kiire paikasta toiseen ilman syytä. Me kiroilemme, kun huomaamme bussipysäkillä, että edellinen bussi lähti kaksi minuuttia sitten ja seuraavaan bussiin on vielä viisi minuuttia. Jos meillä ei olisi niin kiire, ehtisimme nähdä paljon enemmän.”

Lehtinen painottaa, että on tärkeää katsoa ympäristöä eri näkökulmista.

”Kaikki ei ole sitä, miltä ensiksi näyttää. Sitä minä haluan tuoda esiin pikku hahmoillani.”

Alkuksi Lehtinen teki hahmonsa lasten muovailumassasta, mutta vaihtoi sittemmin materiaalin kestävämpään saveen. Hän tekee hahmot valmiiksi kotonaan, mutta toisinaan viimeistelee ne vasta kadulla lopullisen sijoituspaikan läheisyydessä. Erityisesti lapset tulevat kyselemään tekemisien perään.

”Jotkut taiteilijat käyttävät valmiita hahmoja. Minä pidän koko prosessista, ja haluan muotoilla ja antaa hahmoille mun tyyliä. Pistää ne keramiikkauuniin ja lopuksi maalata ne itse”, hän selittää.

Samantyylistä taidetta tekee esimerkiksi brittiläinen Slinkachu, joka on asetellut pikkuisia ukkeleitaan kaduille jo vuodesta 2006. Myös hänen töissään hyödynnetään esimerkiksi kaduilta löytyviä roskia: maahan pudonneet naksut ja kuolleet kärpäset saavat täysin uusia merkityssisältöjä, kun niitä tarkastellaan parisenttisten ihmishahmojen kautta.

Katutaide nähdäänhän yleensä läpensä urbaanina ilmiönä. Tämä ei ole estänyt Lehtistä tekemästä töitään myös asemakaava-alueen ulkopuolelle.

”Tunnelmat kaupungissa ja maalaisympäristössä ovat melko erilaisia. Siksi minun maalaisinstallaatioissa on aina enemmän rauhaa. Kaupunkihahmot elävät peruskaupunkielämää. Odottavat bussia ja kiroilevat.”

Teos Tom Bombadil of Finland syntyi Kemijärvelle hetken mielijohteesta.

”Kävin Lapissa kesällä ja teki mieli jättää sinne hahmo, joka minulla oli mukana.”

Luonnon materiaaleista synty Tomille koti ja metalliverkosta pieni poroaita.

”Tom of Finland on miehekäs homosymboli, joka teki Suomesta tunnetun maailmalla ja Tom Bombadil on Tolkienin metsähahmo. Oli hauskaa yhdistää metsän suojelija ja nahkahomojen symboli, kun nimet sopivat niin hyvin yhteen.”

Katutaiteeseen yhdistetään usein luvattomuus ja romantisoitu vaaran tuntu. Lehtisen töistä vaaraa ei löydä oikein etsimälläkään.

”Katutaide on superiso genre, katutaide voi olla melkein mitä vaan ja kuka vain voi tehdä katutaidetta. Se voi olla musiikkia, teatteria, maalausta, akrobatiaa ja niin edelleen. Minä teen pikkuhahmoja. Se ei ole vaarallista eikä se ole graffitia, mutta toivottavasti se inspiroi ihmisiä samoin kuin kaikki muukin katutaide”, Lehtinen pohtii.

Katutaiteelle ominaista on myös väliaikaisuus. Sen suhteen Lehtisen työt eivät muodosta poikkeusta. Joskus teokset säilyvät paikoillaan muutaman päivän, joskus kuukausia. Lopulta kaikki kuitenkin katoaa jonkun kotiin tai puhtaanapitolaitoksen moolokin kitaan.

Teosten katoavaisuuden takia niiden dokumentointi on tärkeää.

Lokakuussa Minimal Street Art levittäytyy kaduilta sisään. Lehtinen järjestää näyttelyn porvoolaisessa galleria Frössä – tosin katutaide galleriassa on hänen mielestään käsitteellinen mahdottomuus.

”Näyttelyyn tulee kuvia installaatioista vuosien varrelta, ja yksi iso installaatio joka koostuu niin sanotusti roskasta. Olen löytänyt vanhoja näppäimistöjä, elektroniikkavipuja sun muuta ja käyttänyt niitä teoksessa. Se, mikä meille voi esimerkiksi olla näppäimistön näppäin toimii minun hahmoilleni hienosti tuolina.”

Life in Miniature by Minimal Street Art. 5-31.10. Käsityögalleria Frö, Rihkamakatu 2, Porvoo.

Korjattu 9.10. klo 23.40. Oscar Lehtinen ei ole enää vaasalainen, toisin kun tekstissä väitettiin, vaan espoolainen.

www.minimalstreetart.com

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: