big_fimage.jpg

”Omistautunut mies”

Teksti Bruno Jäntti

Guatemalan entisen diktaattorin kansanmurhatuomio kumottiin.

Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 6/2013.

Kenraali Efraín Ríos Montt, Guatemalan entinen diktaattori, tuomittiin 10. toukokuuta joukkotuhonnasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan 80 vuoden vankeusrangaistukseen.

Amnesty Internationalin Guatemalaan erikoistunut tutkija Sebastian Elgueta korosti tiedotteessaan, että tuomio oli historiallinen edistysaskel.

”Tällä esimerkillisellä tuomiolla Guatemala näyttää mallia alueella, jossa rankaisemattomuus menneistä rikoksista on valitettavasti syvälle juurtunut.”

Kymmenen päivää myöhemmin Guatemalan perustuslakituomioistuin kumosi tuomion.

Perustuslakituomioistuimen on välierävoitto 86-vuotiaalle Monttille. Päätöksellä ei kumottu Monttia vastaan käytyä oikeusprosessia. Sen sijaan oikeudenkäynnissä palataan kuukautta aiemmin vallinneeseen tilanteeseen.

Tuolloin Montt oli jäänyt hetkeksi ilman puolustusasianajajaa, sillä hänen lakimiehensä olivat kävelleet ulos oikeussalista. Monttin asianajajien mukaan oikeudenkäynti on ”laiton”.

Guatemalan istuvan presidentin Otto Pérez Molinan roolin Monttin hirmuteoissa on epäilty olevan hidaste oikeudenkäynnin uskottavalle etenemiselle.

Montt hallitsi Guatemalaa vuoden 1982 maaliskuusta vuoden 1983 elokuuhun. Alkuperäinen tuomio langetettiin Monttille tällä aikavälillä suoritetusta 1 771 maya-intiaanin joukkotuhonnasta.

Surmatut intiaanit kuuluivat ixileihin, jotka ovat yksi Guatemalan maya-kansoista. Joukkotuhonnan lisäksi Montt tuomittiin pyrkimyksistä hävittää kokonaan ixilien kulttuuri.

Joukkotuhonnan lisäksi Monttin todettiin määränneen lukuisia ixilien raiskauksia ja joukkokarkotuksia. Yhdysvaltalainen Human Rights Data Analysis Group arvioi, että 5,5 prosenttia Guatemalan ixil-väestöstä tapettiin Monttin valtakaudella.

Yhdysvaltain antama sisällissodan aikainen tuki Guatemalan armeijalle ja valtiojohdolle on ollut esillä Monttin oikeudenkäyntiä käsittelevässä keskustelussa.

Yhdysvaltain entinen presidentti Ronald Reagan kuvasi Monttia ”omistautuneeksi mieheksi, jolla on erittäin korkea moraali”, ja ”joka haluaa parantaa kaikkien guatemalalaisten elintasoa”.

Reaganin mukaan Montt ”ajoi sosiaalista oikeudenmukaisuutta”. Presidenttinä ollessaan Reagan ilmoitti, että hänen hallintonsa ”tekee kaikkensa tukeakseen Monttin edistyksellistä politiikkaa.”

Toukokuun 10. päivä langetetun vankeustuomion ja 20. toukokuuta tuomion kumonneen päätöksen välisenä aikana guatemalalaiset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt olivat antaneet vankan tukensa Monttin tuomitsemiselle.

Syytteiden kumoaminen nähtiin guatemalalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusaktiivien keskuudessa takaiskuna vuosikymmeniä jatkuneille ponnisteluille saattaa maan entinen diktaattori vastuuseen kansainvälisen oikeuden rikkomuksistaan.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja

______________

Raaka sota

Guatemalan sisällissota oli Keski-Amerikan sisällissodista verisin. 200 000 guatemalalaista, joista 83 prosenttia maya-intiaaneja, sai surmansa ja 45 000 katosi vuosina 1960–1996 käydyssä sodassa Guatemalan hallituksen ja vasemmistolaisten kapinallisryhmien välillä.

Asevoimien surmaamien guatemalalaisten osuus kuolleiden kokonaismäärästä oli 93 prosenttia. Guatemalan totuuskomissio raportoi, että valtio tähtäsi toimillaan kansanmurhaan.

Kenraali Monttin puolitoistavuotinen valtakausi oli 27-vuotisen sisällissodan raaimpia ajanjaksoja. Pelkästään vuonna 1982 Monttin joukot tappoivat kymmeniä tuhansia guatemalalaisia.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu