big_fimage.jpg

Öljyputki kokoa XL

Teksti Jukka Koivula

Obaman päättää lähikuukausina luvan myöntämisestä Keystone XL -öljyputkihankkelle. Jenkkihistorian pisimmän öljyputken toteutuminen olisi kuolinisku ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle, tutkija sanoo.

Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 4/2013.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman hallinto päättää lähiaikoina luvan myöntämisestä jättimäisen mittaluokan Keystone XL -öljyputkihankkelle. 3461 kilometrin pituiseksi kaavailtu putki kulkisi Kanadan länsiosassa sijaitsevan Albertan provinssista käytännössä koko Yhdysvaltain Keskilännen halki. Uuden putken tarkoituksena on luoda suora yhteys Kanadan öljykentiltä Meksikonlahden jalostamoihin.

Kaksi energiajättiä, kanadalainen TransCanada sekä yhdysvaltalainen ConocoPhilips, ajoivat läpi Keystonen jo rakennetun ensimmäisen osan. Se aloitti toimintansa kesällä 2010. Nyt suunniteltuun laajennukseen osallistuu lisäksi yhdysvaltalainen Valery Energy Corporation. Keystone XL olisi toteutuessaan Yhdysvaltain pisin yhtäjaksoinen öljynkuljetusta varten rakennettu putki. Sen lävitse pystyttäisiin laskemaan puoli miljoonaa tynnyrillistä öljyä päivittäin.

Hanke on kohdannut voimakasta arvostelua. Columbian yliopiston luennoitsija ja entinen Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n ilmastotutkija James Hansen on yksi hankkeen vastustajista: hän on kuvaillut hanketta todelliseksi kuoliniskuksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Keskeinen ongelma on, että Albertan maaperän tervahiekoista irrotettu raskasöljy kuormittaa ilmakehää keskimäärin 17 prosenttia enemmän kuin tavanomaisesta maa-aineksesta peräisin oleva öljy.

Yhtä raakaöljytynnyrillistä kohden alueen tervahiekka-maa-ainesta on nostettava yli kahden tuhannen kilon edestä: putkessa yhden päivän aikana kulkevan öljyn tuottamiseksi maa-ainesta on nostettava miljoona kiloa ja useampi sata miljoonaa litraa makeaa vettä saastuu käyttökelvottomaksi. Prosessissa palaa myös merkittävä määrä maakaasua. Myrkylliselle lietteelle on rakennettava erillisiä säilytysaltaita.

Kallis ja teknologisesti vaativa jalostusprosessi on ollut pitkään esteenä tervahiekkavarantojen täysimääräiselle hyödyntämiselle, mutta öljyn hinnan jatkuva nousu on lisännyt kiinnostusta siihen. Tervahiekasta nostetusta öljystä on kaavailtu jopa perinteisen öljyn korvaajaa tulevaisuudessa.

Albertassa sijaitsevat maailman kolmanneksi mittavimmat öljyesiintymät Venezuelan ja Saudi-Arabian jälkeen. Ympäristöjärjestö National Wildlife Federationin mukaan Keystone XL lisäisi huomattavasti raskaan mittakaavan öljyteollisuutta alueella.

Keystone XL -hanketta arvostelevien kansalaisjärjestöjen Idle No More, Tar Sands Blockade ja No Coal Exportation mukaan putken rakentaminen sinetöisi öljyn aseman Yhdysvaltain pääasiallisena elämän eliksiirinä ja katkoisi siivet satsauksilta uusiutuviin luonnonvaroihin. Järjestöt ovat huolissaan myös mahdollisista öljyvuodoista.

Öljyputken rakentaminen edellyttäisi järeää maanmuokkausta, joka vahingoittaisi luontoa laajoilla alueilla. National Wildlife Federation on erityisen huolissaan siitä, että putki saastuttaa vesistöjä ja maaperää Yhdysvaltain maanviljelyksen sydänmailla. Putkea vastustavatkin lukuisat maaseudun yrittäjät, joiden maiden halki reitti kulkee. Öljyvuoto näillä alueilla voisi pahimmillaan viedä pohjan koko Keskilännen maataloudelta. Lisäksi putki tärvelee alkuperäiskansojen pyhiä maita erityisesti Kanadassa.

”Kyse ei ole vain luonnosta vaan myös ihmisyydestä”, kommentoi Leia Minch, Oregonin yliopistossa journalismia ja ympäristötieteitä opiskeleva aktivisti. Minch kiinnostui putkihankkeesta kaksi ja puoli vuotta sitten, ja toimii nykyään putkea vastustavassa kampanjassa.

”Mitä enemmän olen aihepiiriin perehtynyt, sitä järkyttyneempi olen. Tiedemiehet, maanomistajat ja ympäristöväki ovat jyrkästi öljyputkea vastaan, mutta teollisuus jyrää ja saa lobattua läpi tavoitteitaan poliitikkojen suuntaan. Hallintomme tukema öljyriippuvuus muistuttaa huumeriippuvuutta”, Minch ripittää.

Helmikuun puolivälissä järjestettiin kansallinen toimintapäivä hanketta vastaan. Järjestäjien mukaan Washington DC:ssä tapahtuma oli Yhdysvaltain suurin ilmastomielenosoitus ja se keräsi eri järjestäjäarvioiden mukaan 35–50 000 osallistujaa. Poliisin mukaan mielenosoittajia oli 10 000.

Keystone XL -hanketta perustellaan etenkin sen taloudellisilla vaikutuksilla. Tällä hetkellä esimerkiksi arviolta joka viides yhdysvaltalainen rakennusmies, eli yhteensä yli kaksi miljoonaa ihmistä, on työttömänä. Öljyputken rakennushankkeen luvataan luovan 118 000 uutta työpaikkaa eri puolille maata.

Useiden yhdysvaltalaisten ammattiyhdistysten johdossa uskotaan vakaasti, että työmaa takaa paremman tulevaisuuden kituville yhteisöille ja pikkukaupungeille. Myös rakennusalan toimijat suhtautuvat putkeen innostuneesti. Ratkaisua perustellaan myös sillä, että Keystone XL:n myötä päästään eroon ulkomaisesta tuontiöljystä.

Parhaillaan putkihankkeen vastustajat painostavat presidentti Barack Obamaa hyllyttämään projektin. Obaman vaalikampanjaa Floridan vaa´ankieliosavaltiossa vetänyt, Yhdysvaltain suurimaan ympäristöjärjestö Sierra Clubin varapuheenjohtaja Courtney Hight on nyttemmin organisoinut protesteja Keystone XL:ää vastaan.

”Olimme nostamassa häntä valkoiseen taloon, koska uskoimme, että hänen kauttaan ilmastokysymykseen pystytään parhaiten vaikuttamaan, Hight kommentoi uutisblogi Power Playersin haastattelussa huhtikuun lopulla.

Hight totesi, että presidentillä on nyt näytön paikka.

Julkinen kuulemisaika öljyputkihankkeen tiimoilla päättyi 22. huhtikuuta. Maaliskuun alusta huhtikuun loppupuolelle jatkuneen kuulemisajan tavoitteena oli keskushallinon mukaan kerätä kaikki mahdollinen tieto hanketta koskien. Yhdysvaltain keskushallinto ilmoitti julkistavansa kaikki vastaanottamansa yli 800 000 aihepiiriin liittyvää kansalaispalautetta.

Obama on välttänyt ottamasta suoraan kantaa hankkeeseen, mutta hän on kritisoinut väitteitä hankkeen työllisyysvaikutuksista. Helmikuussa suljettujen ovien takana järjestetyssä tapaamisessa presidentin kerrotaan todenneen republikaanilainsäätäjille, että hankkeen kannattajien väitteet sen synnyttämien työpaikkojen ja muiden hyötyjen määrästä ovat todennäköisesti liioteltuja.

Kukaan ei tunnu tietävän, mikä on Obaman tämänhetkinen kanta saati mikä tulee olemaan presidentin ratkaisu asian suhteen. Selkeä enemmistö yhdysvaltalaisista kannattaa hanketta, sillä sen uskotaan auttavan maata nousemaan jaloilleen vaikeassa taloustilanteessa.

Lopullinen päätös laajennuksesta tehtäneen kesällä.

”Asenteeni on tällä hetkellä rehellisesti sanoen hieman pessimistinen. Yhdysvaltain hallinnon suhtautuminen protesteihin on ollut yliolkainen ja hanke halutaan viedä loppuun asti. Iso raha ja isot yritykset hallitsevat”, aktivisti Leia Minch kommentoi.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu