big_fimage.jpg

Nauta, ihmisen paras kaveri

Teksti Jukka Vuorio

Nauta on eläin, jonka lihaa ihmiset syövät, juovat sen vasikalle tarkoitetut maidot, tappavat ennen aikojaan ja lopuksi pukeutuvat eläimen nahkaan. Eläimen kannalta diili on surkea, ihmisen kannalta mahtava – sikäli kun tämänlaista toimintaa nyt voi mahtavaksi sanoa. Tästä kertoo Naudan Historian Museo.

Kuvataiteilija Terike Haapoja ja kirjailija Laura Gustafsson kertovat Helsingin Kaapelitehtaalla Toisten historia -hankkeensa näyttelyssä naudan historian ennen ihmistä, ihmisen kanssa ja ihmisen jälkeen. Toimittaja Jukka Vuorio tutustui näyttelyyn yhdessä Laura Gustafssonin kanssa.

Näyttelyesineiden joukossa on erilaisia välineitä, millä nautaa voidaan mitata. Onko eläinsuhteemme mittauskeskeinen? Eläimen arvo mitataan kiloissa ja senteissä?

”Mittaamista ei ole vain nautasuhteessa. Kaiken mittaaminen tuntuu olevan ihmisen olemassaolossa aika keskeinen asia. Luolamaalauksissa mitataan jo asioita. Sitten yritetään keksiä mittayksikköä hyvinvoinnille. Että miten sitä voisi mitata.”

Eläintuottajien taholta kuuleekin usein väitteen, jonka mukaan eläin voi hyvin silloin kun se syö ja…olikos niitä vielä jotain muitakin perusteita?

”Syö ja on hengissä ja seisoo omilla jaloillaan. Varmaan ne riittävät tuottajien mittariksi. Mutta se on olemassaoloa, ei hyvinvointia. Pitäisi ymmärtää, että jos joku tyyppi seisoo paikallaan kuukausi- tai vuosikaupalla, ja sen ainut tehtävä on tuottaa jatkuvasti jotain hyödykettä, niin… No, ei kukaan haluaisi sellaista omalle kohdalleen.”

Eläintuottajien kuvaama väite hyvinvoinnista menee sellaisenaan kuitenkin usein läpi median ja sitä seuraavien ihmisten taholta.

”Suomalainen media on tosi konsensushakuinen. Epämiellyttävistä rakenteellisista totuuksista ollaan mieluummin hiljaa. Kun Oikeutta eläimille -yhdistys tuo julki jonkun eläintuotantoa ikävästi kuvaavan videon, niin se näytetään ja hetki jeesustellaan ja lopulta sanotaan, että ne kuvat olivat poikkeustapauksista. Mutta eivät ne mitään poikkeustapauksia ole. Tuottajat tekevät enimmäkseen lain mukaan ja silti eläin kärsii. Eli ongelma on lainsäädännössä ja näissä koko vit…sin rakenteissa, mitkä sallii tai vaatii elävän olennon olevan kone.”

Meille myydään yhä sellaista 1950–60-luvun tuotantoeläinkuvastoa, missä eläimiä on vain muutamia per tila ja ne ovat onnellisia pellolla tai ainakin kivasti navetassa. Mutta todellisuudessahan eläimet ovat tuhansien yksilöiden halleissa.

”En minä usko, että tuohon aikaan tuotantoeläin oikeastaan voi sen paremmin kuin nykyäänkään.”

Ainahan sitä 50-lukua kuitenkin muistellaan, että silloin eläin oli yksilö ja voi hyvin ja kaikki oli maailmassa paikallaan muutenkin.

”Mutta eihän se ole totta. Lehmät elivät parsinavetoissa ja tietenkin niitä pidettiin tuotantovälineinä silloinkin.”

Kai se nostalgisointi johonkin perustuu?

”Ei se mihinkään perustu. Ei mikään ollut ennen paremmin. Nykyaikaisissa navetoissa voi tavallaan nähdä paljon hyviäkin puolia. Joku tilava pihattonavetta missä on lypsyrobotti on paljon parempi kuin että eläin olisi koko ajan paikallaan. Mutta tuotantoa ja hyväksikäyttöä sekin on. Enkä mä koe, että se on koskaan ollut perusteltua.”

Perusteluista puheen ollen, eläinaktivistien täytyy joka käänteessä perustella omaa toimintaansa. Mutta milloin viimeksi on perusteltu sitä, miksi eläinten tuottaminen, hyväksikäyttö ja tappaminen on hyväksyttävä asia?

”Viime aikoina en ole kuullut sille mitään perusteluita. Kai se virallinen perustelu on, että joo ikävä juttu, mutta näin täytyy tehdä, että talous pyörii. Että saadaan rahaa. Aina kaikki pakot perustellaan taloudellisella voitolla. Nykyään tiedostetaan, että muutkin eläimet kuin ihminen on kärsimykseen kykeneviä ja perustaa perheitä ja sosiaalisia suhteita ja leikkii ja vaikka mitä. Mutta ne eivät ole ihmisiä ja niillä voi tehdä rahaa.”

Laura Gustafsson & Terike Haapoja: Naudan Historian Museo Helsingin Kaapelitehtaan Valssaamolla 10.12. saakka, avoinna joka päivä 12–18.

_______________

Aktivisteilta taas uusi salavideo

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi 4.12. uuden salaa kuvatun videon Jokioisissa sijaitsevasta navetasta. Kuvat ovat yhdistyksen mukaan tältä kuulta. Tilalla nautoja pidettiin joko kaulastaan kiinni kytkettyinä tai pienissä karsinoissa, eivätkä ne kyenneet liikkumaan juuri lainkaan.

”Kyseessä ei ole yksittäistapaus, vaan tämä on normaalia – joskin suljettujen ovien takana tapahtuvaa – karjanpitoa”, järjestö kommentoi tiedotteessaan.

Video ja kuvat löytyvät osoitteesta: www.elaintehtaat.fi/navetta-jokioisissa-joulukuu-2013

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu