big_fimage.jpg

Ay-liike ei ajanut sisäpiirikauppojen julkisuutta

Teksti Jari Hanska, Teemu Muhonen, Susanna Kuparinen

Työmarkkinajärjestöt esittävät ajavansa työeläkeyritysten hallinnon osakekauppojen julkisuutta. Voiman saama asiakirja osoittaa, että näin ei ole. Myös eläkeyritysten omistusten julkisuutta ajava sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on tähän asti edesauttanut lakihankkeen vesittymistä.

Eläkeyhtiö Ilmarisen ja Finnairin Mika Vehviläisen asuntokaupat nostivat keväällä 2012 julkiseen keskusteluun huolen siitä, valvotaanko työeläkeyhtiöiden johtajien omistuksia ja kauppoja tarpeeksi. Silloin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko päätti käynnistää lainsäädäntöhankkeen eläkeyhtiöiden toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Työmarkkinajärjestöt ovat nyt antaneet julkisesti ymmärtää, että ne ajavat työeläkeyritysten hallinnon osakekauppojen julkisuutta. Voiman saama asiakirja osoittaa, että näin ei ole. Myös eläkeyritysten omistusten julkisuutta ajava sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on tähän asti edesauttanut lakihankkeen vesittymistä.

Kolmikannassa neuvoteltu luonnos jäi kauas tavoitteestaan, eikä se Helsingin Sanomien mukaan lisää avoimuutta juurikaan. Jos luonnos menee sellaisenaan läpi, eläkeyhtiöiden johtajien osakekaupat eivät ole tulevaisuudessakaan julkisia.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti luonnoksen marraskuun alussa lausuntokierrokselle. Finanssivalvonta ilmoittaa omassa lausunnossaan, että omistukset tulisi saattaa julkiseen sisäpiirirekisteriin, sillä pelkkä ilmoitus Fivalle ei ole riittävä keino taata omistusten julkisuutta.

Myös työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava jättivät 18. marraskuuta sosiaali- ja terveysministeriölle oman lausuntonsa, jossa järjestöt vaativat eläkeyhtiöiden johdon osakekauppojen julkistamista.

Voiman selvitys kuitenkin paljasti, että ay-liikkeen ylevä tavoite ei näkynyt mitenkään varsinaisissa neuvotteluissa.

Ay-liike, eli SAK, STTK ja Akava, ei EK:n neuvottelijan Vesa Rantahalvarin mukaan missään vaiheessa kolmikantaneuvotteluja vaatinut osakekauppojen julkistamista. Rantahalvari ihmettelee, mistä palkansaajapuoli yhtäkkiä keksi vaatia sitä marraskuun 2013 lausunnossaan.

”Istuin sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelut yhtä lukuunottamatta. Palkansaajapuoli ei kertaakaan nostanut osakeomistusten julkisuutta esiin”, Rantahalvari toteaa.

Akavan neuvottelija Pekka Piispanen ei myöntänyt eikä kieltänyt Rantahalvarin väitettä.

Pekka Piispanen, onko Akava vaatinut työmarkkinajärjestöjen ja ministeriön välillä käydyissä neuvotteluissa, että eläkeyhtiöiden toimitusjohtajan ja muun johdon listayhtiöiden osakkeilla käymä kauppa tulee säätää julkiseksi?

”Akavan lähtökohtana on, että avoimuus on hyvä asia.”

Mutta vaaditteko te näissä neuvotteluissa osakekauppojen julkisuutta?

”Akavan lähtökohtana on, että avoimuus on hyvä asia.”

Siitä voimme varmasti kaikki olla yhtä mieltä, mutta vaatiko Akava näissä neuvotteluissa osakekauppojen julkisuutta?

”Avoimuuden edistäminen on yleisellä tasolla hyvä asia.”

EK:n Rantahalvari kertoi, että työntekijäjärjestöt eivät kertaakaan neuvotteluissa vaatineet osakekauppojen julkistamista. Pitääkö paikkansa?

”En ota kantaa siihen, mitä Rantahalvari sanoo.”

Rantahalvarin väitettä tukee Voiman haltuunsa saama asiakirja lokakuulta 2012. Siinä kaikki neljä työmarkkinajärjestöä, EK, SAK, STTK ja Akava esittävät sosiaali- ja terveysministeriölle yhteisen näkemyksensä siitä, miten työeläkeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Yhteisessä lausunnossa osakekauppojen julkisuutta ei mainita sanallakaan.

STTK:n edustajana kolmikantaneuvotteluissa toiminut Leila Kostiainen vakuuttaa, että hänen järjestönsä on alusta asti kannattanut kauppojen julkistamista. Hän ei kuitenkaan suostu kommentoimaan Rantahalvarin väitettä.

Julkisuudessa on menneellä viikolla esitetty väitteitä siitä, että esitysluonnoksessa oli alun perin maininta sisäpiirikauppojen julkistamisesta, mutta lainsäädännöstä vastaava sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko sopi sen poistamisesta yhdessä EK:n kanssa. Sekä Rantahalvari että Risikko kieltävät kahdenkeskiset neuvottelut.

Risikko on puhunut osakekauppojen julkisuuden puolesta, ja hän uskoo “kaikkien tietävän hänen kantansa asiaan”. Hän kieltää olleensa missään yhteydessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Risikko ei osaa sanoa, onko joku hänen alaisistaan käynyt kahdenkeskisiä neuvotteluja EK:n kanssa.

”Sitä minä en tiedä, mitä kaikkia keskusteluja hankkeesta vastaavat virkamiehet ovat käyneet. Sitä sinun kannattaa kysyä Outi Antilalta”, Risikko toteaa.

Outi Antila on sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja. Hän on vastannut kolmikantaisen neuvotteluryhmän kokoonpanosta ja johtanut neuvotteluja.

Antila myöntää, että hän on ollut mukana kahdenkeskisissä neuvotteluissa EK:n kanssa. Antilan mukaan syksyllä järjestettiin yksi tapaaminen, johon osallistuivat hänen itsensä lisäksi ministeriön hallitussihteeri Tiina Mäntyranta sekä EK:n Vesa Rantahalvari ja Hannu Rautiainen. Antilan mukaan kahdenkeskinen neuvottelu on täysin normaali käytäntö kolmikantaneuvotteluissa.

”Se on joskus välttämätöntä pattitilanteen purkamiseksi”, Antila sanoo.

Antilan mukaan tapaamisessa ei kuitenkaan keskusteltu osakekauppojen julkistamisesta, sillä se ei ollut ”merkittävä kiistakysymys” syksyn kolmikantaneuvotteluissa. Sen sijaan aiheena olivat esimerkiksi eläkeyhtiöiden ja niiden johdon väliset kiinteistökaupat, joiden julkistamista työntekijäjärjestöt vaativat.

Antila myöntää, että pykälä sisäisten kiinteistökauppojen julkistamisesta oli jossain vaiheessa mukana luonnoksessa, mutta se poistettiin ministeriön ja EK:n kahdenkeskisen tapaamisen jälkeen. Antila kuitenkin painottaa, että varsinainen päätös asiasta tehtiin myöhemmissä kolmikantaneuvotteluissa, eikä suinkaan kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Vesa Rantahalvari kielsi ensin kahdenkeskiset neuvottelut, mutta myönsi myöhemmin, että oli mukana Antilan kuvaamassa tapaamisessa. Hänen mukaansa kyse ei kuitenkaan ollut neuvottelusta, vaan “tietojen vaihtamisesta.”

Helsingin Sanomat uutisoi 5. marraskuuta, että EK kaatoi eläkejohtajien kauppojen julkistamisen. Voiman selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että EK kaatoi ainoastaan yhtiön sisäisten asuntokauppojen julkistamisen. Osakekauppojen julkistamista sen ei tarvinnut kaataa, koska SAK, STTK ja Akava eivät sitä missään vaiheessa neuvotteluja edes vaatineet.

Luonnos hallituksen lakiesityksestä on nyt lausuntokierroksella. Omassa lausunnossaan työntekijäpuolen järjestöt vaativat nyt osakekauppojen julkistamista, vaikkeivät ne ole sitä aiemmin tehneet.

Ministeri Risikko on määrännyt kolmikannan kokoontumaan uusiin neuvotteluihin ensi viikolla. Nähtäväksi jää, puolustavatko ay-johtajat tällä kertaa niitä arvoja, joita he julkisuudessa väittävät puolustavansa.

Toinen kiinnostava kysymys on se, millä tavalla ministeri Risikko käytännössä prässää neuvotteluja osakekauppojen julkisuuden suhteen lopputulokseen, jota hän itse on sanonut kannattavansa. Oman lakihankkeensa primus motor on tähän astisissa kahinoissa jäänyt työmarkkinajärjestöjen jyräämäksi.

Risikko ei ole tiennyt johtamansa ministeriön käymistä neuvotteluista, eikä ole onnistunut kolmikantaneuvotteluissa puolustamaan omaa kantaansa työmarkkinajärjestöjä vastaan.

Jatkoneuvottelut näyttävät, onko kolmikanta – hallitus, palkansaajajärjestöt ja EK – jatkossakin kaksikanta, mikä tähän asti on ollut tapana eläkeyrityksiin liittyvässä lainsäädännössä.

Kommentoi Facebookissa
Lahen Luomu ja Luonto 2018
Helsinki liikkuu