big_fimage.jpg

Seitsemän rohkeaa naista

Teksti Heidi Huhtala

Teatteriryhmä Frida Ensemblen suomentama näytelmä Seven kertoo seitsemän eri puolilta maailmaa kotoisin olevan ihmisoikeusaktivistin tositarinat. Nämä seitsemän poikkeuksellisen rohkeaa, vahvalla oikeudentajulla varustettua naista näyttävät esimerkeillään, että maailmaa voidaan muuttaa pala palalta parempaan suuntaan, kun vaan tahtoa riittää.

Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 1/2012.

Seven-näytelmän ulkoiset puitteet ovat minimalistiset. Kaapelitehtaan Turbiinisalin näyttämöllä ei ole sen kummempaa lavastusta, vain tuolit, joissa seitsemän naista istuu puoliympyrässä kertomassa tarinoitaan.

Puvustus sentään viittaa roolihahmojen kotimaihin. Ajoittain naiset nousevat tuoleistaan elävöittämään kertomaansa tarinaa. Näyttelijät myös toimivat sivurooleissa toistensa tarinoissa.

Näytelmä soljuu sujuvasti eteenpäin hypähdellen tarinasta toiseen. Välillä naiset puhkeavat laulamaan eri maiden kansanlauluja. Musiikki tuleekin mielestäni tarpeeseen. Se rytmittää näytelmää ja keventää tunnelmaa, joka voisi rankkojen tarinoiden takia helposti käydä liian raskaaksi.

Frida Ensemble on seitsemän nuoren naisen viime syksynä perustama teatteriryhmä ja Seven on heidän ensimmäinen projektinsa.

”Me ollaan kaikki valmistuttu Snellman-korkeakoulusta puhe- ja draamataiteen opettajiksi, kuusi meistä viime keväänä ja yksi pari vuotta aikaisemmin. Seven oli meidän viime keväänä valmistuneiden lopputyö. Idea tuli ohjaaja Marcus Grothilta. Hänellä oli muutamia ehdotuksia lopputyönäytelmäksi ja valitsimme Sevenin, sillä se kertoo upeista naisista, joiden tarinat ansaitsevat tulla kuulluiksi. Ihastuimme näytelmään sen verran, että halusimme jatkaa sen esittämistä valmistumisemme jälkeenkin”, Frida Ensembleen kuuluvat Niina Heiskanen ja Petra Theis kertovat.

Seven sai alkunsa vuonna 2006, kun seitsemän palkittua näytelmäkirjailijaa yhdistivät voimansa kertoakseen seitsemän ihmisoikeuksien puolesta taistelevan naisen tarinat. Kukin kirjailija kokosi haastattelujen pohjalta yhden naisen tarinan ja sen jälkeen he punoivat tarinoista yhtenäisen näytelmän.

Alun perin Seven oli lukunäytelmä ja tarinoita on ollut lukemassa vaikuttavia naisia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yksi esiintyjistä oli Hillary Clinton. Yhdysvaltojen lisäksi näytelmää on esitetty muun muassa Ruotsissa, Hollannissa, Turkissa, Nigeriassa ja Argentiinassa. Suomessa Seveniä on esitetty aikaisemmin ruotsiksi Svenska Teaternissa. Myös tuolloin ohjaajana oli Marcus Groth ja esiintyjinä muun muassa Eva Biaudet ja Elisabeth Rehn.

Frida Ensemble esittää Sevenistä dramatisoidun version, joka on toteutettu hahmometodia käyttäen. Näyttelijänäkin tunnettu ohjaaja Marcus Groth on hahmometodin asiantuntija ja hän opettaa metodia muille näyttelijöille. Niina Heiskasen ja Petra Theisin mukaan dokumenttinäytelmä ihmisoikeusaktivisteista sopii hyvin yhteen hahmometodin kanssa.

”Hahmometodissa näyttelijät eivät esitä mitään, vaan antavat tunteidensa tulla ulos sellaisina kuin ovat. Tärkeintä on, ettei yritä yhtään mitään. Meillä on valmiit vuorosanat, mutta se, millaisia tunteita vuorosanat meissä milloinkin herättävät, tulee myös meille itselle yllätyksenä”, Theis kertoo.

”Nämä tarinat ovat sen verran koskettavia ja rankkojakin, että ne saavat helposti tunteet pintaan. Jos meitä itkettää, niin sitten itketään, jos hymyilyttää, hymyillään. Hahmometodiin liittyy vahvasti myös tunne siitä, että saan olla keskeneräinen, että riitän sellaisena, kuin olen”, Heiskanen lisää.

Frida Ensemblen nuoret naiset kokevat, että Seven-näytelmän teko on avannut heidän silmiään omaa elämää ja ympäröivää maailmaa kohtaan. Näytelmän päähenkilöt ovat joutuneet kokemaan alistamista, sortoa ja väkivaltaa. Osa heistä on myös saanut tappouhkauksia tekemänsä ihmisoikeustyön takia. Nämä naiset eivät ole kuitenkaan antaneet oman kärsimyksensä lamauttaa. He ovat ajatelleet, että heillä on kohtalotovereita, joita he haluavat auttaa.

Frida Ensemblen naiset ovat olleet yhteyksissä kahteen ihmisoikeusaktivisteista, afganistanilaiseen Farida Aziziin ja kambodzhalaiseen Mu Sochuaan. Nämä ovat otettuja siitä, että heidän tarinaansa kerrotaan vieläkin.

”Toivottavasti yleisölle jää tästä näytelmästä päällimmäisenä mieleen toivo. Ihmisoikeustyössä ensimmäinen askel on merkittävin. Kun yksi ihminen avaa suunsa, aina joku kuulee”, Petra Theis pohtii.

Ainakin minun kohdalla tuo tavoite on toteutunut. Olen parantumaton idealisti ja maailmanparantajaluonne, joka kokee usein voimattomuutta ja turhautumista ajatellessaan, kuinka paljon kärsimystä tähän maailmaan mahtuu. Siksipä tekeekin hyvää nähdä Sevenin kaltainen näytelmä, jonka tositarinat muistuttavat, että toivoa ei saa koskaan menettää.

”Roolihahmoani Faridaa lainatakseni: Oli vuori kuinka korkea tahansa, löytyy tie sen huipulle, jotta sinä voit sen saavuttaa”, Niina Heiskanen kiteyttää.

Esitykset Kaapelitehtaan Turbiinisalissa 26., 27. & 28.1., 2., 3. & 4.2. Torstaisin & perjantaisin esitykset kello 19, lauantaisin 15 & 19.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu