big_fimage.jpg

Kun työtä ei saa tehdä

Teksti Kati Pietarinen

Työhaluinen maahanmuuttaja ei saa Suomeen oleskelulupaa, jos kortistossa makaa paikallisia työttömiä. Siirtolaisten parissa työskentelevien mukaan saatavuusharkinta ajaa ihmisiä paperittomuuteen ja seksityöhön.

Brasilialainen arkkitehti rakastuu suomalaiseen opettajaan. Pari haluaa yrittää, onnistuuko tulevaisuuden rakentaminen yhdessä. Koska opettajalla on vakituinen työ, arkkitehti päätyy muuttamaan Suomeen. Sujuvaa englantia puhuvalla arkkitehdilla käy hyvä tuuri: hän löytää Suomesta töitä arkkitehtitoimistosta, jossa työt voi tehdä englanniksikin, ja oleskelulupa järjestyy parissa viikossa.

Toisella rakastuneella brasilialaisella arkkitehdillämme on huono kielipää, eikä englanti suju. Kielitaidottomana hän ei saa Suomesta oman alansa töitä, mutta on valmis tekemään mitä vain: tiskaamaan, siivoamaan, kuljettamaan varastotrukkeja. Hän on yhteydessä firmaan, josta töitä luvataan heti. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan myönnä oleskelulupaa – ja siten työlupaa: sen estää hallinnollinen toimi nimeltä saatavuusharkinta.

Kielitaidottoman arkkitehtimme on hyvästeltävä suomalainen rakastettunsa, tai maahan jäädäkseen mentävä naimisiin – mikä ei kuitenkaan välttämättä takaa luvan saamista – tai jäätävä maahan riskillä, tekemään pimeitä töitä ilman oleskelulupaa.

Matalapalkka-aloilla EU:n ulkopuolelta tuleviin sovellettavan saatavuusharkinnan tarkoituksena on kartoittaa, löytyykö kyseistä työtä tekemään Suomen kansalainen tai maassa jo elävä maahanmuuttaja.

Taustalla on avoimestikin tunnistettu periaate: Suomi valikoi tänne muuttajia luokkapohjaisesti. Erityisosaamista vaativiin tehtäviin tai esimiestasolla saatavuusharkintaa ei sovelleta, vaan työn saa antaa parhaalle tekijälle, oli kyseessä sitten maassa jo asuva henkilö tai vasta tänne muuttava. Myös kausitöihin, kuten marjanpoimintaan ja maatalousalalle saa tulla vapaasti. Käytännössä saatavuusharkintaa sovelletaan noin kymmenesosaan Suomeen töihin aikovista. Heistä suuri osa pyrkisi siivoustöihin Uudellemaalle.

Saatavuusharkinnassa käytetään alueellisten ELY-keskusten maahanmuuttoasioiden toimikuntien tekemiä linjauksia. Työvoimatoimistoihin työnhakijoiksi ilmoittautuneiden määrän perusteella arvioidaan, onko alueella työttömiä työnhakijoita tietyllä alalla. Jos niitä on, alan töihin ei myönnetä oleskelulupia.

Teoriassa toimi suojelee suomalaista työvoimaa, mutta sen käytännön vaikutukset ovat epämääräiset. Useilla aloilla on ollut viitteitä siitä, että kortistojen tiedoista huolimatta suomalaiset eivät käytännössä haluakaan hakeutua suojelluille aloille. Esimerkiksi Uudenmaan siivousalan työnantajat ovat pitkään valittaneet, että alan työttömyys on olemassa vain paperilla.

Uudellamaalla saatavuusharkinnan suojaamia ammatteja oli vuodesta 2009 aina viime viikon loppuun asti 17. Joukossa oli matalapalkkaisia ammattiryhmiä, kuten siivoojat, tarjoilijat, toimistotyöntekijät sekä päivähoidon työntekijät. Viime viikolla linjausta uudistettiin ja siivousala tiputettiin siitä pois.

Saatavuusharkinta ajaa haavoittuvaiseen asemaan muitakin kuin fiktiivisiä kielitaidottomia arkkitehtejä.

”Jos henkilöllä on ollut oleskelulupa Suomessa esimerkiksi perhesuhteen perusteella, mutta suhde päättyykin eroon, lupaa ei saa enää uusittua. Ihminen ei kuitenkaan automaattisesti palaa takaisin kotimaahansa, koska siellä voi olla vielä vaikeampaa”, Pro-tukipisteen Essi Thesslund kertoo.

”Kun matalan kynnyksen aloille ei myönnetä saatavuusharkinnan takia oleskelulupia, seksin myyminen voi olla ainoa vaihtoehto.”

Suomesta turvapaikkaa hakevat ihmiset saavat kuuden kuukauden odottelu jälkeen tehdä täällä laillisesti töitä, kunnes turvapaikkaprosessi on käyty läpi. Moni päätyy siivousalalle raskaisiin kokopäivätöihin. Turvapaikkaprosessi voi kestää useita vuosia, jonka aikana siivoojalle saattaa kertyä pitkä työkokemus, kielitaitoa sekä side Suomeen.

Silti, jos siivoojan saama turvapaikkapäätös on negatiivinen, hän ei ole voinut saatavuusharkinnan takia saada oleskelulupaa tekemään omaa työtään.

Moni jää silti riskillä maahan paperittomiksi, koska olosuhteet täällä ovat kaikesta huolimatta paremmat kuin kotimaassa; tai koska kotimaassa maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä huolimatta todella uhkaa kuolemanvaara.

”Riskinä on, että tiukka lupapolitiikka ja saatavuusharkinta itse asiassa lisäävät harmaata taloutta ja paperittomuutta, eivätkä vähennä sitä”, tutkija ja Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi Jukka Könönen toteaa.

Siivousalan työnantajia ja ulkomaalaisia työntekijöitä haastatellut Könönen näkee, että epävarmuus oleskeluluvasta heikentää ulkomaalaisen neuvotteluasemaa työmarkkinoilla ja lisää riippuvuutta työnantajasta. Ilman oleskelulupaa maahan jäävät eivät voi neuvotella työnantajan kanssa, vaatia oikeuksiaan tai liittyä ammattiliittoon.

”Erityisesti siivousalalla on ollut työnantajia, jotka etsivät varta vasten paperittomia töihin”, kertoo siivousalan työntekijöitä dokumenttiprojektiinsa haastatellut taiteilija Martta Tuomaala. Hän kiinnostui aiheesta työskennellessään itse siivoojana.

Saatavuusharkinnan aiheuttamat inhimilliset tragediat ovat selvät. Vuonna 2007 saatavuusharkinnan poisto oli mukana hallitusohjelmassa, mutta lakiesitys ei edennyt sen pidemmälle ennen eduskuntavaaleja. Nykyinen hallitusohjelma toteaa, että saatavuusharkinta tulee säilyttää. Keitä järjestelmä hyödyttää, ja ketkä sitä ajavat?

Ammattiliitot ovat perinteisesti seisseet saatavuusharkinnan takana. Ne vastustivat myös viimeiseen asti viime viikolla tehtyä siivousalan poistoa saatavuusharkinnan piiristä.

”Tunnustamme nämä humanitaariset tragediat. Mutta on kuitenkin kyseenalaista, mitä saatavuusharkinnan poistosta seuraisi: työllistyisivätkö täällä jo olevat, vai alkaisivatko työnantajat tuomaan halpaa työvoimaa ulkomailta?” Palvelualojen ammattiliiton Mikko Koskinen sanoo.

Sinänsä ulkomainen työvoima ei ole sen halvempaa kuin paikallinenkaan: kaikkiin pätevät Suomessa samat työehdot. Pelkona on se, että ulkomaalaiset työntekijät suostuvat lakisääteistä huonompiin palkkoihin, koska eivät tunne oikeuksiaan – tai koska palkka käytetään kotimaassa, jossa se on paikallista palkkatasoa joka tapauksessa parempi.

Ennen vuotta 2009 siivousala ei ollut saatavuusharkinnan piirissä, mutta Koskinen ei tunne alalta tapauksia, joissa olisi tuotu alipalkattua työvoimaa. Kaltoin kohtelusta on kuitenkin esimerkki: vuosina 2007–2008 Sevirita-niminen suomalaisyritys rekrytoi SOLille noin sata kiinalaista työntekijää, joille ei kaikille aluksi ollut töitä, mutta joilla Sevirita maksatti erilaisista integraatiokursseista suuria summia rahaa.

Koskinen tunnustaa, että sellaista ulkomaista työvoimaa, joille ei makseta työehtosopimusten mukaisia palkkoja, tuodaan nytkin Suomeen alihankintaketjujen avulla.

”Mutta se, että rengas vuotaa jo, ei ole syy vetää tämäkin tulppa pois.”

Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi Katja Tuominen on tiukasti eri mieltä.

”Työperustaisten oleskelulupien antaminen siivousalalle ei avaa ovea työehtojen polkemiselle: työluvan saamisen edellytyksenä on alan työehtosopimuksen mukaiset työehdot sekä riittävä toimeentulo. ELY-keskus tarkastaa nämä ennen luvan myöntämistä.”

Tuomisen mielestä se, että työmarkkinoilla heikennetään työehtoja ja kovennetaan työoloja sekä pyritään riistämään erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä, ei liity mitenkään saatavuusharkintaan.

”Vaikuttaa siltä, että koska ay-liike ei kykene suojelemaan edes suomalaisia työntekijöitä siivousalan työolojen heikentymiseltä, se ehdottaa ’taistelutoimena’ saatavuusharkinnasta kiinni pitämistä.”

Vapaa liikkuvuus -verkosto pitää ELY-keskuksen viimeviikkoista päätöstä merkittävänä parannuksena kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien siirtolaisten asemaan.

”Saatavuusharkinnan poisto siivousalalta avaa laillisen työnteon mahdollisuuden niille, jotka ovat tehneet alalla työtä ilman oleskelulupaa. Saatavuusharkinta pitäisi kuitenkin poistaa kokonaan, koska tilanne, jossa ulkomaalaiset pakotetaan pimeään työhön väistämättä heikentää myös suomalaisten työntekijöiden työoloja.”

Puheenvuorot pidettiin Vapaa liikkuvuus -verkoston järjestämässä Saatavuusharkinta-seminaarissa Eduskunnan Kansalaisinfossa perjantaina 9.11.

Kirjoittaja on Vapaa liikkuvuus -verkoston passiivinen ulkojäsen.

Martta Tuomaalan siivoojien kokemuksista koostuva dokumentaarinen videoteos Siivoojan ääni Unelmia Helsingissä -näyttelyssä 13.1. asti Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu