Aktivismi

Töhryraati vaatii loppua eurohirvityksille

Lukuaika: 2 minuuttia

Töhryraati vaatii loppua eurohirvityksille

Teksti Kukka Ranta

Töhryraati tarkastelee tällä viikolla pastellisävyistä ja pyöreämuotoista teosta tyylikkäällä betonitaustalla. Taiteilija on ottanut perinteikkään tyylin haltuun, raati kiittelee – mutta mikä on mennyt pieleen viimeisissä kirjaimissa? Ja onko lekaa säästelty?

”Tämä on kyllä baitattu, mutta onneksi on matkittu hyvältä maalarilta,” raati toteaa yksimielisesti.

Tämänkertainen töhry nimetään PUTLEKSI.

Karita Pio: ”Hyvältä näyttää. Erityisesti pidän PUT-sanasta, jossa on hienot kirjaimet ja värit. E on ihan perseestä, koska se on epämuodostunut.”

”Mutta voiko rumassa nähdä jotain hyvää”, Karita Pio pohtii. ”E-kirjain ei vain mene samaan kastiin aikaisempien kirjainten kanssa. Tummansininen väri on tosi hyvä. Nämä värit toimisivat kyllä paremmin mustalla taustalla. Turkoosi ja punainen ovat nyt tämän piissin taustoja, vaikka niitä ei aluksi edes kelaa taustaksi.”

”Tärkeintä on kuitenkin, että piissi tulee ulos ja että 3D:t ja varjot ovat riittäviä. B:n lainit on jo ysin arvoiset, samoin kuin U:n fillit.”

Kehityskelpoisuutta löytyy Karita Pion mielestä. Kokonaisarvioksi muodostuu seiska.

Arnold: ”Mua kyllä hämää nää pastellivärisävyt. Vaikka niissä on hyvää meininkiä, niin silti mun silmä kaipaisi vaikka mustan taustan, joka korostaisi värejä entisestään. Tuo tausta ei sovi nyt ollenkaan.”

”L ja E -kirjaimet pilaavat piissiin. Jos olisi pelkkä PUT, niin silloin töhry olisi aika hyvä. Kyseinen piissi on pitkälti vastakohta edellisiin verrattuna. Tässä näkee kädenrentoutta ja hulvatonta meininkiä, mutta kehittämisen varaa vielä riittää. Plussaa annan tästä mestasta ja tästä valokuvasta, graffiti sopii tuohon betoniseinään erinomaisesti.”

Sitten Arnold empii. ”Ei, tykkääks mä sittenkään? No okei. Seiska.”

Ludvig: ”Henkilökohtaisesti tykkään, kun linjaväri ja kiilleväri ovat samoja. Töhryn kohde on hieno. Tausta muistuttaa 90-luvun puolivälin tunnelmista. Silloin oli paljon vaaleansinistä – ja onhan sitä vielä nykyäänkin.”

Arnold ja Karita Pio eivät pitäneet PUTLE-maalauksen taustasta, ja niin myös Ludvigin mielestä tausta tuntuu irralliselta.

”Näyttää siltä, että sitä on jyrätty jonkun piissien päälle ja tuohon olisi jäänyt taustat edelliseltä tekijältä. Mutta jos näin on tapahtunut, niin se on pelkästään hyvä asia.” Ludvig selventää, että taustojen varastelu ja kaikki muukin keplottelu kunniaan. Kuusi pistettä.

Pena: ”Mä tykkään noista tipoista, mutta blinkkiä on vähän liikaa joissain kohdin, esimerkiksi mun mielestä T-kirjain menee tukkoon blinkeistä. PUTLE-töhryssä on rumin näkemäni L-kirjain ja se on samaa kastia E:n kanssa. Muotokieli ei ole yhtään samaa kuin PUT:ssa, vaan L ja E ovat tyylillisesti irrallisia. L:n pistävä nyppy ei mene yhteen alun kanssa.”

”Tämä teos tarvitsisi ison alueen tummaa väriä taustaksi, jotta valkoinen linja toimisi. Tässä on kuitenkin varjot kohdallaan ja muutenkin on tyylillisesti letkeämpää, mutta maalauksen kehno sommiteltu häiritsee.”

U on Penan mielestä hyvä, mutta kokonaisuudesta puuttuu fengshuita. ”Ei ole mikään rumin piissi ikinä, joten annan kuusi.”

Jartsa: ”Lähiön asukkina arvostan, miten kyseinen töhry on rysäytettynä seinälle.”

Ensimmäisissä kolmessa kirjaimessa on otettu vanhanaikainen staili haltuun, Jartsa arvioi. E-kirjain muistuttaa liikaa hollantilaisten junapiissien tyyliä. ”Eurohirvitystä 90-luvun lopulta”, huutaa väliin Karita Pio.

”1990-luvulla osattiin tehdä taustoja, vaikka oli liian vähän maalia käytössä. Tässä töhryssä vähillä maaleilla ei ole vaivauduttu tekemään taustoja kunnolla”, Jartsa tuumii.

”Pahimmillaan on ollut lekaa, mutta sitä on haluttu säästää muihin maalauksiin”, Arnold tokaisee naurun saattelemana.

”Kaipaisin linjoihin enemmän variaatiota, nyt kaikki ovat yhtä paksua jälkeä.” Jartsa pitää graffitia hyvänä, sillä teoksessa on yhdistelty monien eri vuosien traditioita ja tyylejä, ja antaa kasin.

Töhryraadin jäsenet ovat kaikki maalanneet yli kymmenen vuotta ja toimivat taidealalla. Kuvat on valittu Suomen suurimman graffititaidetta dokumentoivan verkkosivuston Kromin arkistosta.

  • 8.5.2011