big_fimage.jpg

Suomi odottaa muiden siirtoja

Teksti Elina Venesmäki

YK:n ilmastoneuvottelut takkuavat ja aikaa on enää vähän. Mitä Suomi Kööpenhaminassa tavoittelee ja miksi? Ympäristöministeri Paula Lehtomäki vastasi Fifin kysymyksiin aiheesta Kööpenhaminassa neuvottelujen lomassa.

Miksi Suomi kannattaa EU:n 30 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2020 mennessä, vaikka tämä ei riitä ilmastoneuvoitteluissa mukana oleville haavoittuvimmille maille? Esimerkiksi pienten saarivaltioiden ryhmä AOSIS vaatii teollistuneilta mailta 45 prosentin päästövähennyksiä ja lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 asteeseen, etteivät nämä saaret uppoaisi.

”Minusta tilanne ei ole se, että EU-maiden tavoitteet olisivat riittämättömiä”, Lehtomäki sanoo. ”Muut teollisuusmaat eivät ole valmiita edes tähän. Jotta EU:n tavoitteita voitaisiin nostaa, tarvitaan tuntuvasti tämänhetkistä tukevampia tarjouksia toiselta puolelta.”

YK:n ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä Suomi sai yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa ympäristöjärjestöjen päivän fossiilipalkinnon. Nämä maat olivat kannattaneet sellaisia tapoja laskea metsäsektorin päästöjä, joissa metsien todelliset hakkuut tulevat näkyviin. Ympäristöjärjestöt kannattavat mallia, jossa metsien määrä lasketaan muutamasta historiallisesta vertailuvuodesta.

Mitä Suomi aikoo? Aikooko Suomi vastustaa tulevaisuuteen perustuvaa arviointia eli projektiota? Laskentamallihan on täynnä teknisiä ongelmia.

”Tämä malli ei ole missään tapauksessa se, mitä olemme ajamassa tässä. Tässä mallissa tulevaisuussuunnitelmat ovat niin epävarmalla pohjalla. Ääritapauksessa meidän on mahdollista hyväksyä tämä malli, mutta silloinkin vaadimme, että luonnontieteellinen nielu ei voi muuttua päästöksi tai luonnontieteellinen malli nieluksi.”

Neuvottelut Kööpenhaminassa jatkuvat.

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: