big_fimage.jpg

Seksipuhetta tyttäriltä äideille

Teksti Johanna Nykopp

Anna Kontulan pamfletti Tästä äiti varoitti on yhden naissukupolven viesti omille äideille. Feminismi on saavuttanut Suomessa paljon, mutta samalla se on luonut omat moraaliset kahleensa, joista nuoret naiset nyt pyristelevät vapaaksi. Mitä on köyhän naisen feminismi? Saako tiedostava nainen pynttäytyä? Kuka tukisi teinityttöä, kun hormonit hyrräävät mutta ympäristö vaatii siveyttä?

On kirjan ja ruusun päivä. Naiselle kuulukoon kaunistus ja miehelle äly. Sisäinen feministini huutaa tasa-arvoa ja vaatii kukkasen sijaan kirjaa.

Kun lopulta saan käteeni kirjan, sen kansi on aniliininpunainen. Erehdyn hetkeksi luulemaan kuvan esittävän kammoamaani ruusua, mutta huomaankin katselevani huulipunaa. Huulipunaa, jossa on nyrkki. Kannessa lukee Tästä äiti varoitti.

Sosiologi Anna Kontula on kerännyt pamflettiinsa tarinoita toisen aallon feministien tyttärien elämästä. Nämä kolmikymppiset naiset eivät halua äitiensä tavoin uskoa, että ainut oikea seksi on heteroseksiä lähetyssaarnaaja-asennossa. Kontula esittää, että naisten seksuaalisen vapautumisen suurimpana esteenä eivät ole vain miehet ja patriarkaalinen yhteiskunta: kahlitsevaa on myös naisten itsensä kyvyttömyys päästää irti sovinnaisista, turvallisista normeista.

Pamfletin lumo perustuu siinä käsiteltäviin, eri naisten kertomuksista koottuihin intiimeihin tarinoihin, joihin on helppo samastua. Naisten ajatusten lukeminen yllättää. Tuntuu kuin omat ajatukset olisivat saaneet siivet ja lentäneet kirjaimina kirjan kansien väliin. Tarinat auttavat lukijoitaan ymmärtämään sellaisia tunteita ja tekoja, jotka on vaikeutensa tähden ollut helpompi työntää syrjään ja yrittää unohtaa.

”Raiskaukseni jäi jotenkin vajaaksi. koska selvisin siitä sopimattomin vähäisin vaurioin.”

Julkisuudessa puidaan kirjan kuvausta raiskatuksi tulemisesta. Äänessä on poliitikon raiskaama nainen. Kontula kommentoi kohua Ilta-Sanomien haastattelussa sanomalla haluavansa puhua laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, ei keskittyä yksittäiseen tapaukseen.

Tärkeää tekstissä ei ole se, että poliitikko raiskasi, vaan se, että kuka tahansa voi raiskata. Kontula pohtii esseessään miettimisen arvoisia kysymyksiä. Mitä raiskaus on? Onko olemassa lievää raiskausta? Pitäsikö naisen taistella ruumiinsa koskemattomuudesta kuolemaan saakka vai antaa periksi? Jos antaa periksi, voiko tapahtunutta kutsua raiskaukseksi?

”Katsos, lapsi on kuin kukka. Jos se leikataan irti juuristaan se voi näyttää jonkin aikaa kauniilta, mutta todellisuudessa se on jo kuollut. Minut katkaistiin irti perheestäni, enkä halua samaa lapsilleni.”

Onko prostituoitu feministille rikollinen, sisar vai uhri? Kysymys on oleellinen toisen aallon feministeille, joilla on ollut vaikeuksia suhtautua siirtolaisuuden mukanaan tuomiin haasteisiin suhteessa seksiin ja ihmisoikeuksiin.

Esseessä Lihan hinta Kontula kertoo juuristaan irtileikatun thaimaalaisnaisen elämästä. Hän tuli Suomeen päästäkseen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Avioliitto oli köyhälle taloudellinen ratkaisu, joka ei lopulta kannattanutkaan. Rahan puutteessa nainen päätyi perustamaan hieromon, jossa myydään myös seksiä. Suomalainen aviomies ei valita. Säästyyhän häneltäkin rahaa.

Pelko lasten ja oleskeluluvan menettämisestä pitää naista kannattamattomassa avioliitossa. Hän ei halua katkaista lastensa juuria ja sinnittelee.

Kontulan mukaan siirtolaisnainen ei tarvitse feministien omaatuntoa helpottavia avustusjärjestöjä jakamassa kondomeja. Siirtolaisnainen tarvitsee oleskelu- ja työluvan.

Kirjan julkistamistilaisuudessa tiedustellaan, mitä protituutiolle Kantolan mielestä pitäisi tehdä. Tutkija pysähtyy miettimään vastaustaan.

Ratkaisu löytyy hänen mielestään yhteiskunnasta, jossa tuloerot ovat riittävän pienet ja kaikkien alojen työehdoista huolehditaan. Silloin prostituutiota esiintyisi vähemmän, Kontula uskoo, ja alalle ei joutuisi rikollisen tai köyhyyden pakottamana.

”Muistan ensimmäisiin seksikokeiluihini liittyvän häpeän ja uhman: häpeän, koska nautin sellaisesta, josta minun olisi kuulunut nauttia vasta vuosien kuluttua.”

Pamfletin kantavana teemana on alistaminen. Alistus ja raiskaus, alistus ja prostituutio, alistus ja ulkonäkö. Alistamista on myös seksuaalisuuden kieltäminen lapselta.

Etenkin tyttöjen kohdalla seksuaalinen toimijuus kielletään ennen kuuttatoista ikävuotta. Esseessä Lupa koskettaa toisen aallon feministin tytär tutkii seksuaalisuuttaan. Hänen haluaan valvoi ja rajoitti niin patriarkaalinen sääntely kuin myös äidin feminismi. Kahleissa kehittynyt halu tuntui likaiselta perversiolta.

Tyttöjen seksuaalisuus ei putoa taivaalta kuusitoistavuotissyntymäpäivänä, Kontula painottaa. Seksuaalisuus muokkautuu vähitellen, ja nuorten seksuaalisuuden kieltävässä ympäristössä tytöiltä puuttuu tuki juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.

Seksuaalisen heräämisen ovat kokeneet kaikki aikuiset ihmiset, mutta silti seksuaalisuuden ja lapsuuden yhdistäminen on kummallisen vaikea ajatus. Lapsen seksuaalisuus tuntuu väärältä. Minunkin on helpompaa ajatella kaksitoistavuotiasta tyttöä seksuaalisesti neutraalina, vaikka en itse samassa iässä sitä olisi ollutkaan.

”Meillä kaikilla on laatikon perällä hepeneitä, jotka ovat liian rohkeita käytettäväksi missään, mutta jotka sitten kuitenkin osti, koska näytti niissä kauniilta.”

Äiti on tehnyt kaikkensa tyttärensä oikeuksien eteen. Nyt oikeudet ovat totta ja tytär ei olekaan kiitollinen. Miksi? Tytär kahdehtii feminismistä tietämätöntä bimboa, haluaa antautua miehelle, pukeutua korkokenkiin ja käyttää kirkasta huulipunaa. Hän haluaa kuluttaa pornoa ja syyttää äitiään seksuaalisen halunsa sammuttamisesta. Kaiken tämän lisäksi minihameessa kekkaloiva nainen haluaa, että yhteiskunta ottaa hänet vakavasti!

Pamfletti käsittelee osuvasti jokapäiväisiä ulkonäköpaineita. Paineiden aiheuttajiksi on yleisesti nähty mies. Nainen on kuitenkin yhtä kyvykäs tuomitsemaan sisarensa ulkonäköä, ja laittautumisesta nauttiva nainen tuntee kauneudestaan huonoa omaatuntoa – kunnon feministin ei tulisi antautua miesten halun kohteeksi.

Pamflettia lukiessa syyllisyyden tunne lientyy. Näiden asioiden kanssa kamppailevat muutkin.

”Olen feministin tytär. Minut kasvatettiin seisomaan omilla jaloillani ja kenellekään niiailematta. Rakastunut nainen uhrautuu pyytämättä, vaikka tietäisi siitä seuraavan kärsimystä.”

Kontulan kokoamissa tarinoissa käsitellään myös rakastumista ja yksin jäämistä. Rakastunut nainen huomaa käyttäytyvänsä feministiäitinsä oppien vastaisesti. Trendikäs nainen tajuaa jäävänsä yksin, koska on liian hyvä. Pätevä ja vaikuttava nainen ei herätä miehen haluja. Toisaalta oma pätevyys ei tunnu naisestakaan eroottiselta. Onko naisen väärin haluta tulla otetuksi?

Kontulan mielestä ei ole väärin pehmentää määrätietoisuutta pastellisävyillä ja haaveilla miehistä, jotka ovat polvistumisen arvoisia. Alistumisella ja alistamisella on eroa, hän muistuttaa.

Kontula tunnustaa toisen aallon feminismin saavutukset, mutta ei suostu jäämään niiden myötä syntyneiden kontrollimekanismien kahlitsemaksi. Tämä pamfletti ei julista, vaan avaa keskustelua – ja onnistuu siinä.

Pamfletin julkistamispäivänä sanavalmiit ja kiinnostuneet ihmiset muodostavat pitkän jonon Narikkatorilla. Näky on kaunis. Naiset, miehet rinnallaan, jonottavat Kontulan puheille käsissään kirjat ruusujen sijaan.

On hienoa, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Kiitos Kontulalle, joka uskalsi kysyä ja niille, jotka uskalsivat vastata.

Monia varmasti kiinnostaa, keitä ovat nämä seksuaalisuudestaan hämmentyneet naiset. Vastaus on yksinkertainen. He olemme me.

Anna Kontula: Tästä äiti varoitti. Like / Into Kustannus 2009. 103 sivua.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu