big_fimage.jpg

Kallis sosiaalijohtajamme

Teksti Susanna Kuparinen

Helsingin sosiaalitoimen johtaja Paavo Voutilainen osti hiljattain työhuoneeseensa huonekaluja 72 000 eurolla. Voutilaisen ostospyrähdys ohitti sekä kilpailutussäännöt että työtään ohjaavat demokraattiset rakenteet. Voiman Susanna Kuparinen lähti selvittelemään kalusteostosten taustoja, ja tulokset julkaistiin Voiman numerossa 5/2009 (nyt telineissä!) Fifi julkaisee Voutilaisen haastattelun sekä valikoiman ostokuitteja kokonaisuudessaan.

Susanna Kuparinen: Hei. Mulla oli sovittu aika Voutilaiselle, odottaa puhelua.

Marianne Winter: Joo pieni hetki mä yhdistän.

SK: Kiitos.

Paavo Voutilainen: Paavo Voutilainen.

SK: No niin, Susanna Kuparinen moi.

PV: No terve.

SK: Hei kiitos nopeesta reagoinnista.

PV: No kiitos, kyllähän tämmösessä asiassa täytyy olla käytettävissä.

SK: Tota mä oon nyt penkonu ensinnäkin tätä kalustekeissiä ja ylipäätään tätä sosiaalitoimiston tilaa jo parisen viikkoa. Ja on heränny useita kysymyksiä, ja mä ajattelin, että mä haluun sulta kommentteja ja kuulla sun näkemykset asioihin. Eli ensinnäkin nyt tää kalustesekasotku. Niin kuka tän päätöksen teki?

PV: Minä. Yksiselitteisesti. Ja tein siinä virheen, ja tota, ja niinkun, öö, ihan kerta kaikkiaan näin, siinä ei oo käyny mitään muuta.

SK: Minkä takia sitten Paula Kokkonen on esimerkiksi radiohaastattelussa joka tuli vappuaattona ja sit mä oon kuullu myöskin kautta rantain ikään kun tällasia off the record -selityksiä, et ne ois ollu sun alaiset jotka on mokannu?

PV: Öö, hehe (naurahtaa). Mä kuulin sen Paulan haastattelun.

SK: Joo.

PV: Ja tota, öö, siinä oli varmaan nyt noin, ehkä noin kymmenkunta kertaa mainittiin mun nimi ja kerrottiin selkeesti että mun kanssa käydyn keskustelun perusteella mä oon yksiselitteisesti vastuussa siitä päätöksestä.

SK: Eli siis sinä teit sen päätöksen?

PV: Minä, minä tein sen päätöksen. Se oli tämmönen, tota, tärkeä päätösluettelo päätös, joka ihan normaalin valmistelun kautta tuli minulle ja kirjotin siihen nimeni ja se on sillon mun päätös, ja mun virhe oli yksiselitteisesti siinä että mä en perehtyny siihen asiaan riittävästi ja sillon tuli, tota, niin ihan liian kalliit kalusteet hankittua sillä virheellisellä päätöksellä.

SK: Mutta miten on mahdollista että sä oot vaan kirjottanu nimes alle johonkin päätöseen kun toi kyseinen päätös on mennyt muun muassa sosiaalitoimen hallinto-osaston tai siis tän taloushallinto-osaston kautta, siellä on siis taloushallintopäällikkö lähettäny yksiselitteisen viestin sun sihteerille ja monelle muullekki henkilölle muun muassa hallintolakimiehelle että tässä rikotaan siis kilpailutussäännöksiä. Siis noin yksiselitteinen viesti, miten on mahdollista että se ilmestyy uudelleen sinne päätöslistalle? Et sit ku sä annat ymmärtää, et sä oot vaan allekirjottanu jonkun paperin kiireessä.

PV: Eee, siis mä oon tota… Juuri näin on tapahtunut, mutta siinä se virhe juuri olikin ja mä en oo perehtyny siihen asiaan riittävän hyvin, se on se on ihan selkeesti näin.

SK: Siis jos sun osastopäällikkö ilmottaa että se hankinta on laiton, niin mihin sä et oo sitten perehtyny vai et sä luota sun alaisten… (Voutilainen keskeyttää)

PV: Öö, siis mä en nyt ainakaan tunnista saaneeni tällaista ilmoitusta.

SK: No se on siis tullu maaliskuun loppupuolelle ja sillon kun tuo on ensimmäisen kerran menny taloushallintoon niin on tullu ihan selkee viesti että tää… (Voutilainen keskeyttää)

PV: Kenelle?

SK: Marianne Winterille, muun muassa. Mulla on tossa nimilista, sit se on menny hallintolakimiehelle, tälle Anneli Levänteelle, oisko menny Jarmo Räihälle…

PV: Joo-o

SK: Ja nehän on niin kun sun lähimpiä alaisia.

PV: Joo

SK: Miten on mahdollista, että pakkohan sun on ollu tietää, että se ei oo mitenkään kauheen selkee kuvio? Ja sitten sen jälkeen se on ilmestyny uudelleen vähän eri tavalla muotoiltuna päätösluetteloon, ja joka on menny sitten lautakunnalle ja se on merkitty vielä niin että virasto on suositellu et nää on sellasia asioita joita lautakunta ei erikseen käsittele niin mun mielestä tossa vaan joku haisee tosi pahasti ja mä en pysty ymmärtää miten sä et oo tietäny jos siitä on informoitu noin selkeesti?

PV: Kato nytten, tässä on nyt tää juttu jota sä et nyt näköjään ihan niin kun suostu ottamaan tässä huomioon, et mähän otan nyt yksiselitteisesti vastuun siitä päätöksestä jonka mä oon tehny, se oli virhe, mä en tutustunu riittävästi taustoihin, mä yritän kaikin keinoin välttää sitä mistä nyt Paula Kokkosta syytetään et hän niinkun moittii valmistelua ja sen tyyppistä, ja siellä nyt niin totta kai niin on siinä valmistelussa ollu erilaisia vaiheita, jotkut on ollu enemmän oikeessa ja jotkut väärässä, mut minunhan se vastuu on et minun olisi pitäny tutustua niin tämäntyyppiseen informaatioon mistä sä nyt puhut, niin paremmin.

SK: No ketkä siellä sitten on ollu väärässä?

PV: No tätä mä en nimenomaan kommentoi, mä en kerta kaikkiaan lähe haukkumaan ihmisiä julkisesti tilanteessa, jossa mä otan vastuun.

SK: Niin eli siis mutta, sähän puhut nyt jo mulle, mä edustan tiedotusvälinettä, niin sä annat mun ymmärtää että ne on sun alaiset, jotka ne virheet on tehny… (Voutilainen keskeyttää)

PV: Ei o!

SK: Vaikka tosiasiassa esimerkiks sun oma taloushallinto-osastos on toiminu täysin oikein ja on informoinu täysin pätevästi että tää ei kestä päivänvaloo tää päätös ja sen jälkeen se on ohitettu kokonaan se koko taloushallinto ainaki, sieltä on viestitetty että se ei oo ikinä tuonu niitten käsiteltäväks uudelleen ja sitte se on menny tonne sosiaalilautakunnalle. Niin miten on mahdollista että varsinkin kun sulla on sellanen maine, että sä tutkit tarkasti kaikki pienimmätkin asiat… (Voutilainen keskeyttää)

PV: Joo, niin se on kyllä tota ja arvaa miltä tuntuu kun en nyt tehny sitä.

SK: Niin siis tässä tapauksessa et tehny.

PV: Tässä tapauksessa mä en nimenomaan tehny ja arvaa onko harmittavaa.

SK: Niin eli siis, eli siis sä syytät edelleen alaisiasi?

PV: (korottaa ääntä) En, enkä syytä, vaan itseäni. (Tauko) Et se informaatio oli, oli tota varmasti tarjolla riittävä informaatio ja oisin voinu perehtyy siihen asiaan paljo paremmin ja huomata tähän asiaan liittyvät monet ongelmat, mutta niinpä en tehny ja ja tota (sanasta ei saa selvää) virheeni sitten korjannut.

SK: Eli sä otat jo jonkun moraalisen vastuun, mutta (Voutilainen keskeyttää)

PV: Sekä muodollisen että moraalisen.

SK: Mut sähän et ota muodollista vastuuta kun sä sanot että siellä jotkut oli virheelliset ja jotkut oli totuudenmukaiset…

PV: Ei, ei ku mä nimenomaan en sano näin.

SK: Mut sillonhan sä ottaisit muodollisen vastuun jos sä sanoisit että taloushallinnosta tullut viesti oli sun edessä, sä luit sen ja totesit että enpä välitä näistä kilpailutussäännöistä mitään vaan teen tän hankinnan joka tapauksessa. Jos sä sanoisit näin, niin sä ottaisit muodollisen vastuun.

PV: Mutta kun se olis valehtelua. Mä en oo nähny sitä taloushallinnon viestiä.

SK: Eli toisin sanoen sun alaiset on mokannu.

PV: Mä en sano niinkään.

SK: Kuka mokasi? Kuka teki sen päätöksen?

PV: Minä! (kiihtyy jälleen) Yksiselitteisesti minä tein sen päätöksen.

SK: Joku on tehny sen päätöksen että se menee takasin sinne esityslistalle. Kuka se on ollu?

PV: Mitä sä tarkotat, että takaisin esityslistalle?

SK: Että sillon kun se on tullu taloushallinnosta sun eteen ja sun sihteerille ja muutamille lähimmille alaisille että tää rikkoo kilpailutuslakia, ja sen jälkeen se on tullu takasin sinne esityslistalle, niin kuka sen päätöksen teki että se menee sinne takaisin ja että se taloushallinta ohitetaan? Jokuhan sen on päättänyt, ei se nyt itsestään ole sinne mennyt.

PV: (melko pitkä hiljaisuus ja sitten epämääräistä ähkimistä) No tässä asiassa on vaan yksi päättäjä ja se on minä. Ja mä oon päättäny siitä itseasiasta sillon kun se mulle on tullu ja siinä ei oo niinku yhtään mitään lisäkommentoitavaa.

SK: Siis itseasiasta eli tästä kalustehankinnasta?

PV: Niin siis nimenomaan tää kalustehankinta. Niin, niin tota siinä ei oo muita vastuullisia ku minä, se on vaan näin.

SK: Mmmm, minkä takia taloushallintoo ei täs asiassa kuultu?

PV: (Hetken hiljaisuus) En mä tiedä, kyllä mä niinkun omalta puoleltani ihmettelen sitä että minkähän takia taloushallinto, nyt sä viittaat johonkin sähköpostiviestiin, ei laittanu mulle sitä tiedoksi suoraan.

SK: Mutta eikö niin, että sihteerihän hoitaa kaikki juoksevat asiat ja muutenkin mä oon kuullu että kaikki hoidetaan sun näitten lähimpien alaisten kautta, eikö totta?

PV: No ilman muuta, se on viraston kuvioissa ihan välttämätöntäkin et tällainen valmistelu…

SK: Niin, joku sen päätöksen on tehnyt että se on tullut sinne päätöslistalle uudelleen se hankinta.

PV: No sehän on tullu ihan sen normaalin kuvion kautta ku se tulee niin siinä on meiän juristin nimi, ja sit siihen tulee sen jälkeen mun nimi.

SK: Joo.

PV: Ja tota se joka siihen viimeisenä nimensä laittaa, se on vastuussa siitä päätöksestä ja siinä ei oo mitään muita…

SK: Siis toihan kuulostaa siltä, toihan kuulostaa todella vaaralliselta että jos teidän virastosta voi tolla tavalla vaan tulla ja ilmaantua joitakin päätöksiä jotka menee kuitenkin ylemmälle päättävälle elimelle eli sosiaalilautakunnalle. Et jos teillä on noi prosessit noin epäselvät eikä kukaan suostu sanomaan et kuka siellä tekee noi päätökset, mistä esimerkiksi noin iso hankinta, miten ihmeessä niin ku, miten se pyörii siellä ja sitten sä väität että sulla ei ole tietoa siitä mit… (Voutilainen keskeyttää)

PV: Eeeei, mä en väittäny niin, mä vaan sanon niin että minä en perehtynyt tähän asiaan riittävän hyvin ja sen takia tein virheen. Et se tieto olis takuulla löytyny tästä organisaatiosta jos niin kun tän virheen estämiseen, tapaan perehtyny, ja se on virhe.

SK: Tota, mmm, miksi nää kalusteet tilattiin juuri Divaanista? Kuka ne tilasi?

PV: No siinäkin, siihenkin on vaan yks vastaus. Tilaajahan on minä joka on kirjottanu sen päätöksen alle.

SK: Njoo, mutta mistä se ja käsittääkseni myös sisustussuunnittelija oli Divaanilta eli kun te ootte puhunu julkisuudessa että syy miksi nää kalusteet on tilattu Divaanilta johtuu siitä että sisustussuunnittelija ei löytäny näitä kalusteita mistään muualta, mut jos sisustussuunnittelija on myös Divaanilta niin eiks se oo aika itsestään selvää sillon, kuka tän Divaanin on oikein tuonu kehiin, ootko sä selannu jossain vaiheessa jotain katalogia et nää ois sellasia jotka sopii mulle tai miksi juuri Divaaniin on otettu yhteyttä ja tilattu se sisustussuunnittelu sieltä?

PV: (huokaisee) Nyt taas tulee sellaisia kysymyksiä, että mä en noihin pysty vastaamaan.

SK: Siis sä et oo siis ite tilannu niitä?

PV: No en todellakaan niin ku konkreettisesti oo tilannu mistään Divaanista.

SK: Joo.

PV: Se on vuosia niin kun vanha prosessi tää suunnittelu, siinä oli monia vaiheita ja osittain se tossa alku vuonna akutisoitu, tai kun mä olin sairaslomilla, ja koko tää niin kun kuvio valmistu sillon mutta, öö…

SK: Mutta siis kuka, kuka on päättäny että se suunnittelu ja ne kalusteet tilataan sieltä?

PV: No minä oon päättäny! Yksiselitteisesti.

SK: Miksi Divaani?

PV: No se tulee nimenomaan siitä että mä oon allekirjottanu sen päätösluettelon päätöksen.

SK: Niin mutta siis senhän sä oot allekirjottanu vasta nyt täs maaliskuussa, mutta ihan alunperin, onks teillä siellä sosiaalitoimistossa jotain yhteyksii Divaaniin, sulla tai jollain sun… (Voutilainen keskeyttää)

PV: No ei todellakaan, mulla ei oo ollu mitään yhteyksii Divaaniin ennen tätä kuviota.

SK: Mistä tää on tullu tää liike, jokuhan tänkin on päättäny että tää ois just hyvä meille?

PV: Mun täytyy kyllä suoraan sanoa että mä en tota kohtaa muista enkä tiedä.

SK: Mmmm-m. Täs maassa on ihan järjetön määrä erilaisia huonekaluliikkeitä ja sisustussuunnittelijoita ja kaupungillakin on jo viisi. Jotain reittiähän toi on tullut, mutta et tiedä?

PV: No mä en tiedä enkä muista sen tarkemmin, koska Divaani oli mukana jo sillon, öö, vuonna 2007 kun tota kateltiin alustavasti.

SK: Joo, sehän on siis turkulainen yritys. No miten ihmeessä joku turkulainen yritys nousee Helsingissä noin ison hankinnan tuottajaksi?

(Voutilainen on hiljaa.)

SK: Pakkohan teillä on olla joku kontakti sinne.

PV: No mä en kuitenkaan ollu siitä Divaanista kuullu ennen ku tää keissi tuli niin yhtään mitään.

SK: Okei. Siis, toisin sanoen, kuka se on? Kuka on tuonut Divaanin tähän mukaan?

PV: Pidän tässä nyt sitä linjaa, että vaikka tietäisinkin, niin mä en tuo nyt kenenkään muun nimeä tähän mukaan.

SK: Mutta tiedäthän sä että sä oot julkisessa virastossa töissä…

PV: Niin

SK: Ja tää on julkista tietoa etkä sä voi salata tuollaisia asioita, jopa teidän edustustilin tiedot ja kuitit on julkista tietoa,…

PV: Tietysti.

SK: Ethän sä voi sitä pimittää. Pakkohan sun on kertoo. Se on sun velvollisuus. Sä oot julkisen viraston johtaja niin et sä voi salata tollasia asioita.

PV: Ai et mitä asiaa?

SK: No esimerkiksi mitä kautta tuommonen turkulainen yritys on uinu sosiaalitoimistoon, kuka päättää noista asioista, sun pitää kertoo sä oot julkinen virkamies etkä salaseuran johtaja.

PV: Minä, minä. Se on ihan selvää että se on niin kun mun vastuulla tää Divaaninkin tähän tulo.

SK: Eli siis sinä olet sen Divaanin valinnut.

PV: Näin voi sanoa.

SK: Okei. Mistä syistä? Miksi Divaani?

PV: Se nyt oli varmaan ihan täydellinen sattuma. Katalogia kateltiin, että mitkä olisi sopivia huonekaluja, sillon 2007, mä en todellakaan muista sitä kovin tarkkaan. Ja sitten tota siinä synty se alustava suunnitelma johon sitten palattiin kun mä olin sairaslomilla ja tää piti saada kuntoon.

SK: Siis kun sä olit sairaslomalla sun alaiset alko kehiä tätä Divaania, että nyt tilataan sulle kalusteet, kun sä oot ollu niin kipeäkin, kö?

PV: Ei. Ei, vaan se oli (…) ja sit ajateltiin loogisesti, että kun kohde on pitkään pois niin huoneen kalustaminen on silloin loogista koska se ei sitten häiritse työtä.

SK: Mmm. Mun käsittääkseni sä oot palannu sairaslomilta 16.3.

PV: Kyllä.

SK: Ja ensimmäisen kerran kun tää kalustehankintapäätös on mennyt taloushallintoon se on ollut 24.3. eli sä oot ollu sillon jo pitkään töissä eli tää ei todellakaan esimerkiksi tää päätössekoilu oo tapahtunu sillon kun sä oot ollu sairaslomalla vaan…

PV: Ei, ei missään tapauksessa. Se päätöksen teko on tapahtunu minun töissä olo aikana ihan niin ku sä sanot, ja ja, siinä ei oo niin ku ketään muuta vastuullista kuin minä Voutilainen.

SK: Okei. Tota, eli siis toisin sanoen sinä olet aikoinaan valinnut tämän Divaanin, teillä on ollu joukko katalogeja joita sä oot selannu ja todennu et tää on hyvä,…

(Voutilainen myötäilee)

SK: Päättäny, et täältä tilataan kalusteet…

PV: Ei vaan suunnitellaan heidän kanssaan yhdessä.

SK: Niin eli sieltä saadaan sisustussuunnittelija…

PV: Nimenomaan.

SK: Joka yllätys yllätys toteaa, että sellasia suunnitelman mukaisia kalusteita saa ainoastaan Divaanilta.

(Hiljaisuus)

SK: Siis täähän on se mitä te ootte julkisuudessa perustellu tätä, että sisustussuunnittelija sanoi, että näitä kalusteita saa vain Divaanilta. Mutta siis sitä ette oo maininnu, että suunnittelija on ollu samasta yrityksestä.

PV: Niin, me ollaan koko ajan todettu tässä että Divaani on ollu se suunnittelija.

SK: En mä oo löytäny tätä mistään.

PV: Kyllä me ollaan nimenomaan se tässä mainittu.

SK: Ja sä oot sanonu ettet sä tunne täältä Divaanista ketään.

PV: En todellakaan, et sillon tota 2007 sieltä kävi joku ihminen täällä ja käytiin tätä tilaa läpi, vähän näitä odotuksia, ja sen jälkeen mä en oo ollu Divaanin kanssa missään yhteyksissä.

SK: Siis se tuli sinne teidän pyytämänä, ikään kuin esittelemään vai?

PV: Joo, joo, nimenomaan.

SK: Okei. Ja tässäkään vaiheessa ei käynyt mielessäkään se, että on olemassa ihan lainsäädäntö näihin hankintoihin?

PV: No siinä alkuvaiheessahan oli puhtaasti kysymys alustavasta suunnittelusta, koko tän kuvion hahmottamisesta.

SK: Joo.

PV: Ja tota se että sitä ylipäätään viedään siitä eteenpäin, on ihan toinen juttu. Ja sillon koko homma katkes siihen että tuli virastolta nää valitukset ja koko tää kalustushomma pysäytettiin.

SK: Joo.

PV: Ja sitten tuli tää uus vaihe, jossa nyt ajallisesti oli sitten tää onneton sairasloma, ja siinä sitten kiireessä organisaatio palasi niihin alustaviin suunnitelmiin joita ei koskaan oltu kunnolla katsottu. Jo alkuvaiheessa oli se tilanne, että ne tavallaan vaan jätettiin makaamaan ja sillä siisti. Ja sitte tuli tää uus vaihe jossa sitte tapahtu nää kaikki maholliset mokat.

SK: Joo. Niin tapahtui nämä kaikki mahdolliset mokat, mutta ei tapahtunu kaikkia mahdollisia mokia jos teille siis on selkeesti viestitetty että hankintaa ei voi tehdä, ja mua kiinnostaa tietää, että miksi te kävelette teidän omien alaistenne yli?

PV: No mä kyllä kiistän ton että minä olisin kävellyt alaisten yli. Tossa tilanteessa. Sen mä kyllä kiistän tiukasti.

SK: Joo, okei.

PV: Et se ei tota niin…

SK: No mä oon saanu toisenlaista tietoo.

PV: Niin. Sä joudut sitte vähä punnitsemaan, että mikä se tilanne sit on. Toi ei kyllä kuulosta tutulta eikä mun jutulta.

SK: Nii no mä oon saanu, mä oon haastatellu useita sosiaalityöntekijöitä,…

PV: Niin.

SK: Ja se viesti joka puolelta on itseasiassa samankaltainen, että sä oot kasannu ympärillesi läheisempien alaisten joukon,…

PV: Mmmmm.

SK: Ja öö, sä johdat sosiaalilaitosta niin kuin diakonissalaitosta. Itseasiassa sä kävelet jatkuvasti virkamiestesi ylitse. Ja erilaisten, et siellä ei nää vastuut kulje normaalisti, ei sillä tavalla niin kuin valtion tai kunnan virastossa pitäisi kulkea. Että tietyllä tavalla koko tää kalustesotku ei yllätä ketään, et se oli odotettavissa. Teidän vastuuhierarkia ei enää toimi sosiaalitoimessa. Mitäs tähän sanot?

PV: No on raju yleistys kerta kaikkiaan. Nyt tässä on tota tapahtunu yksiselitteisesti niin, virhe, ja mä en tiedä miten päin tässä pitäisi olla ja vielä rajummin myöntää, että näin se on. Virhe on tapahtunu, joka on sitten niin kun huono prosessi ja huono päätös.

SK: Mutta prosessihan on ollu, siis en takiahan teillä on taloushallinto, joka ilmottaa jos joku on valmisteltu virheellisesti tai on laitonta. Et sitä mä en vaan yksinkertaisesti voi ymmärtää, miten sä syytät koko ajan sitä prosessia kun siinä on toimittu juuri oikein.

PV: Prosessi on nimenomaan… Kun mä syytän prosessia, mä syytän itseäni siitä, että mä en ole riittävän hyvin perehtyny siihen informaatioon, joka olis ollu saatavilla ihan mennen tullen, tän niin kun huonon päätöksen välttämiseksi.

SK: No mistä sitten johtuu että mulle on tullu sellanen kuva asioista, että se oot kuitenkin sit niin ku off the record nimenomaan syyttänyt alaisiasi välillä ikään kuin avainhenkilöinä?

PV: (huokaisee)

SK: Et yritätsä nyt jotenki niin kuin päästä irti tästä sotkusta niin, että sä otat julkisesti vastuun mutta sitten piilossa suljettujen ovien takana annat ymmärtää, että sun alaiset on mokannu?

PV: No en todellakaan, tuo tuntuu erittäin loukkaavalta ja hurjalta tommosta kuulla.

SK: Niin mutta tällasia asioita mä oon kautta rantain kuullu.

PV: Ei voi olla, tuo ei pidä paikkaansa, toihan nyt on ihan selvä juttu että mun mokahan tää on. Ihan yksiselitteisesti selvä juttu että siitä sullakaan ei oo oikeutta kirjottaa mitään muuta mun suuhun.

SK: Joo. Tota, entäs sitten tää johtamiskulttuuri sosiaalitoimessa. Et sillon alunperin sä oot sanonu, että sä oot nimenomaan ammattijohtaja,..

PV: Niin.

SK: Ja sun tehtävä sosiaalitoimessa on selkeyttää organisaatiota ja luoda sellaiset olosuhteet että nää substanssiosaajat voi toimia,…

PV: Aha?

SK: Ja nyt kuitenkin se viesti mitä mä kuulen, ihan siis läpi sosiaalitoimen, on ihan päinvastasta että käytännössä sä oot luonu sinne sellasen toimintakulttuurin että nää väliportaat ei kykene toimimaan että jokainen asia pitää tarkastuttaa sun kautta. Pieninkin asia. Pitääks tää paikkaansa?

PV: Ei, ei takuulla.

SK: Itse asiassa sä oot hyvinkin paljon kiinni niissä itse sisällöissä hyvinkin pikkutarkasti.

PV: Öö, tota, mä en tiiä mistä sä nyt oot informaatiota saanu, mut tota niin…

SK: Mä oon saanu monelta eri tah,…

PV: Varmaan joo, mut olennaisintahan tossa on kuitenki se että mitä tapahtuu noissa yksiköissä. Meillä on seitsemisensataa yksikköä eri puolilla Helsinkiä, ja jos siellä on sitten nää vastuualueet ja niitten johtamisjärjestelmät ja tota siellä on se varsinainen sosiaalivirasto. Sitten on tietysti tää Kallion virastotalo, tää hallinto tässä, tää on oma kuvionsa.

SK: Joo.

PV: Hyvin usein tapahtuu silleen, että tää sosiaalivirasto tulkitaan sen mukaan täällä hallinnossa aatellaan.

SK: Niin varmasti ja sit myös se et palveluiden käyttäjillä on myös sanansa sanottavana.

PV: Nimenomaan.

SK: Tarkotatko sä siis sitä että teillä on siis siellä hallinnossa ongelmia mutta muu sosiaalitoimi toimii loistavasti?

PV: No en mä sano niin että ensinnäkin siellä on minun mielestä hallinnossakaan jotain ongelmia ja en mä sano sitäkään että sosiaalitoimi toimii loistavasti, koska onhan meillä nyt kaikenlaisia haasteita ja ongelmia ja vaikeuksiakin välillä.

SK: Kestätsä sen että sun ympärillä ei oo hovia vai onko sun ympärillä hovi?

PV: No ei todellakaan oo hovi! Mutta virastonjohtajalla täytyy ilman muuta olla ihmisiä joiden kanssa tätä työtä tekee.

SK: Niin mä oon kuullu suhun on hirveen vaikee saada yhteyttä että myös kun sä haluut niin tiukasti pitää kiinni kaikista päätöksistä mitä siellä alemmallakin tasolla tehdään, että siellä hommat seisoo kun sut pitää pyytää ja sun pitää antaa lupa ihan joka asialle ja sua itseasiassa harvemmin tapaa vaan useimmiten ollaan tekemisissä jonkun joka kuuluu sun hoviin tai olkoon sitten johdontuki, tai mikä ikinä, jonkun näitten henkilön kanssa ja myös niin kun nää henkilöt ikään kuin operoi joka suuntaan että nää vastuualueet sivuutetaan niin kuin on käynyt tässä kalustehankinnassakin.

PV: Eihän tää oo vastuualue tää kalustehankinta sinänsä, vastuualueet on nää…

SK: No siis jos,…

PV: Vanhuspalvelut ja niin edelleen.

SK: No niin kyllähän te nyt sikäli olette kävelleet yhden vastuualueen ohi jos te sivuutatte signaalin ja viestin joka tulee teidän taloushallinnosta, niin onhan se nyt selkee ylikävely.

PV: Niin toi on sun tulkinta. Mä sanosin näin, että se oli mun huolimattomuutta.

SK: Niin sä et ota vakavasti niitä viestejä joita sun päälliköt sulle lähettää.

PV: Mä en kerta kaikkiaan semmosta viestiä oo huomannu. Ja sähköposti kai sen toi.

SK: Eli siis jos se on lähetetty kuitenkin sun sihteerille, niin sun sihteeri ei oo kuitenkaan välittäny sitä sulle, niinkö?

PV: No kyllä se nyt vaan niin on, että mä en sitä viestiä oo nähny.

SK: No mua kiinnostaa edelleen, mä haluaisin palata siihen, että kuka sen päätöksen on sinne listalle pistänyt?

(hiljaisuus)

SK: Jos sä et oo ikinä nähny sitä viestiä, et oo ollu tietonen siitä, et se on laiton, niin kuka sen päätöksen on tehny?

PV: Minä, yksinkertaisesti kaikissa mahdollisissa…

SK: Mut kuten sanoit että sä et oo sitä viestiä nähny, niin jokuhan sen on nähny, joku sen ratkasun on tehny.

PV: (huokaisee) Mä en kyllä suostu nimillä spekuloimaan, kertakaikkiaan, mä oon ottanu sen linjan alusta asti että mä en syyttele…

SK: Julkinen virasto.

PV: Niin, se on totta, mutta on joitakin asioita, joista johtaja vastaa yksiselitteisesti, ja sitten sisäiset keskustelut, joita käydään jos on tarvetta niin..

SK: Onko Jarmo Räihä tehny sen ratkasun?

PV: Anteeks kuka?

SK: Jarmo Räihä.

PV: Jarmo Räihä.

SK: Mmmm-m.

PV: Mä en suostu kommentoimaan enkä mä sitä tiedä enkä mä kommentoi Jarmonkaan nimee.

SK: Mmm-m, okei. Siis vastausta ei tuu.

PV: Ei tuu.

SK: Mmmm-m. Tota, sun mielestä niin kun tää prosessi, niin sä et oo vaan saanu sitä informaatiota.

PV: Ei vaan minä en ole tutustunut siihen informaatioon jota tossa organisaatiossa olis ollu niin hyvin että mä olisin osannu tehdä siitä päätöksen.

SK: Okei. Kerro vielä että onks toi sitten siis sitä että sä et tunne lainsäädäntöä vai etkö sä vaan välitä siitä?

PV: No tässä tapauksessa niin täytyy sanoa, että mä en tuntenu sitä riittävän hyvin. Ja jälleen kerran on kysymys siitä, että mä en perehtyny tähän asiaan riittävän huolella.

SK: Niin, mutta sitten jos sulle tulee suora viesti sun omilta alaisilta, ketkä tuntee tän lainsäädännön…

PV: Tuliko mulle suora viesti?

SK: Niin, jos se on tullu sun sihteerille, niin eikö sitä sitten oo sulle delegoitu, että sä et sitten vaan oo ollu tietonen, niinkö?

PV: No mä en oo kerta kaikkiaan tätä viestiä nähny.

SK: Sulla ei ollu mitään tietoa siitä, että tämmönen kilpailutussäädös on olemassa?

PV: No totta kai mä tunnen kilpailutussäädöksen, ja ja, tietysti luotin siihen että organisaatio yleisesti ottaen valmistelee ilman muuta hyviä ja lainmukaisia päätöksiä.

SK: Niin sun organisaatioshan on toiminu ihan loistavasti, mä vaan yritän jäljittää missä se on tapahtunu se moka.

PV: No kyllä se minun kohdallani on tapahtunut. Et sä saa muuta vastausta.

SK: Eli siis sä et tiedä kerta kaikkiaan kuka on muotoillu uudelleen sen kalustehankintapäätöksen ja laittanu sen takaisin sinne listalle?

PV: No en todellakaan tiedä kuka sen on muotoillu ja pistäny listalle ihan tarkalleen ottaen.

SK: Joo. Ok.

PV: Se et se on siellä listalla, se on julkinen asia, se että siellä on minun ja juristin nimet, se on julkinen asia, mun nimi on päätöksen tekijän nimi, minä oon tehny virheen, se on sekä muodollinen että moraalinen virhe

SK: Joo.

PV: Harmittaa mua suunnattomasti ja tota siinä se on nyt suurinpiirtein kaikki.

SK: Eli mut jos siinä on juristin nimi, hänen nyt viimeistää ois pitäny tietää miten tää homma toimii. Ja varsinkin siis jos häntäkin on informoitu sieltä taloushallinnosta että tää ei oo pätevä päätös.

PV: Niin no tää on nyt kuitenkin sellanen asia joka koskee minua ja minun huonetta ja tätä lähiympäristöä, niin se tuo korostetun niinkun velvoitteen minulle kattoo se asia tosi hyvin ja mä en niin kun missään tapauksessa niin ku pidä sitä oikeena tai reiluna että tän valmistelija laitetaan niinku, se on niinkun mun homma, mun ois pitäny huomata tähän liittyvät ongelmat.

SK: Mmmm, ok, no mutta…

PV: Eiks tää riitä sulle?

SK: No kyl tää nyt toistaseks riittää, mut suuri ihmetys vallitsee enkä mä ite henkilökohtasesti osta sitä että sä et ois ollu tietonen tästä kilpailutussäädöksestä, et sä et ois tätä viestii nähny, varsinkin kun mä oon kuullu niin monelta eri taholta että siellä mikään ei liiku ennen kun sä oot antanu hyväksynnän ja perehtyny asiaan. Toi tuntuu mun mielestä täysin käsittämättömältä.

PV: No kun tota taustaa vasten tuntuu itestäkin sekä typerältä että tosi harmilliselta, että sitten kun tulee tämmönen äärimmäisen herkkä juttu, joka koskaa mua ja mun huonetta, niin just siinä kohassa mä oon sitten huolimaton. Sepä se onkin tässä nyt just niinkun itsekriittisesti miettittynä…

SK: Nii… Onko toi myös sitä että sä et kunnioita sun alaisten substanssiosaamista?

(hiljaisuus)

SK: Jos tulee noin selkeitä viestejä, niin miten sä voit sen ohittaa?

PV: Olen edelleenkin sanonu, että se viesti ei mulle tullu.

SK: Niin, mutta nyt sä annat ymmärtää et sä et kuitenkaan oo varsinaisesti vastuussa vaan sä otat vastuun…

PV: Ei, ei ei…

SK: Esimerkiksi kun sä puhut tuolla sosiaalilautakunnassa tai kun sä puhut tätä Paula Kokkoselle, niin ne ymmärtävät sillon sen niin, että olet jalo, moraalinen ihminen, kun sä otat vastuun sun alaisten puolesta,

jos sä kuitenkin mulle sanot, ja mulle sä väität tota samaa. Ja mä uskon että tässä asiassa sä yksinkertaisesti valehtelet.

PV: Missä minä valehtelen?

SK: Siinä, että sä et oo saanu sitä selkeetä viestiä sieltä taloushallinnosta, että tää on laiton tää hanke ja sä oot sen sivuuttanu.

PV: Niin mä sanon sulle että sitä viestiä ei oo mulle tullu ja mä ihmettelen, että miks sitä ei oo mulle lähetetty jos semmonen nyt sitten on.

SK: Niin. Aivan.

PV: Niin, että oisko ollu reilua laittaa mulle sitten se tiedoksi ja sillä tavalla niin kuin auttaa jottei se tee niinkun hölmöä idioottia?

SK: Mä luulen, että sitä nää ihmiset on niinkun nimenomaan yrittäny, mut myös se mitä mä oon kuullu jälleen kerran useelta eri tasolta ja taholta, on se että sua on vaikee saavuttaa et sulla on ne alaiset siinä ympärillä ja kaikki menee heidän kauttaan sulle.

PV: Mun sähköpostin logilistassa näkyy onko se viesti mulle lähetetty.

SK: Niin mutta ihan samalla tavalla eihän puhelutkaan sulle suoraan tuu vaan sun sihteerin kautta. Niin eikö se ole ihan normaalikäytäntö että viesti kulkee sihteerin kautta? Mun mielestä lopultakin kun tiedän… (???), niin että tuolla on siis kuitenkin sun päättävät esimiehet on siinä uskossa että sä toimit nyt jalosti ja sullahan ei oo tulossa tästä minkäänlaisia seurauksia, sä nautit edelleen sosiaalilautakunnan luottamusta ja Paula Kokkosen luottamusta. Miten se on mahdollista?

PV: No ne on asian harkinneet, enkä mä siihen osaa mittään sanoa sen kummempaa.

SK: Mut et kuitenkin kun tulee sit tällasta signaalia että he pitävät sun alaisia syyllisinä niin se on täysin moraalitonta että sä annat sellasta kuvaa että sun alaiset on syyllisiä… Mä en kerro mun lähteitä mutta mä oon kuullu tällasia huhuja ja myös tää signaali mikä on Kokkoselta tullu niin siellä uskotaan että alaiset on mokannu prosessin ja sä nyt otat vaan vastuun, niin eiks se oo…

PV: Ei se, ei se oo näin, jos mä sanon että mä oon ollu huolimaton ja kaikki mahdollisuus olis ollu tehdä myös hyvä päätös jos ois lukenu sen informaation oikein joka oli saatavilla, jos ois paneutunut, pysähtynyt, kattonut koko sen jutun paremmin, niin virhettä ei ois tullu.

SK: Joo. Sä äsken puhuit niinkun myös sekavista prosesseista ja…

PV: Niin, itseni osalta.

SK: Ei vaan sä puhuit nimenomaan ton koko kalustehankinnan sekavista prosesseista eli…

PV: No ton mä haluun korjata. Mä nimenomaan puhun sekavuudesta sillä tavalla, eikun siihen tapaan liittyen, millä mä itte sen homman hoidin.

SK: No okei, no nyt se… Selvä, no mä teen omat johtopäätökseni tästä. Kiitos haastattelusta.

PV: Onko mulla mahdollisuutta nähdä itseäni koskevaa juttua?

SK: Ööö, on. On varmasti, mä voin lähettää sulle sitten niitä sitaatteja jotka mä valitsen.

PV: Niin se ois reilua.

SK: Joo ja siis mullahan on kaikki nauhalla että… mmm, kyllä mä poimin ne sieltä luettavaksi mahollisimman tarkasti.

PV: Joo okei, tartteet sä vielä mitään tukee tai apua?

SK: No en välttämättä just nyt. Yhtä asiaa mä haluaisin kysyä, että ootko sä antanu sellasen ohjeistuksen tonne sosiaalivirastoon, että tästä asiasta ei saisi julkisuuteen puhua?

PV: En. En todellakaan. Tää on ihan käsittämätöntä, että sä kysyt tällasta.

SK: Entä ootko sä antanu sellaista ohjeistusta joskus aiemmin, että sosiaalivirastosta pitäis antaa positiivisia signaaleja että negatiivisista asioista ei saisi puhua?

PV: En todellakaan. (naurahtaa hermostuneesti)

SK: Kiitos sulle.

Susanna Kuparinen on jäljittänyt juttuun liittyviä kuitteja: Hartwall Areena, Sokos Hotel, Sokos Hotel – Voutilaisen selvitys, kalustelista (PDF).

Lue myös Miljardin euron mies sekä Aitiopaikalla.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu