Valtioiden rajat ovat tuottoisa bisnes.
SUOMEEN SAAPUI kymmenen konttia tavaraa. Lasti vietiin laivalla Viroon ja sieltä Valko-Venäjälle. Sitten kontit matkasivat Latviaan ja sitä kautta takaisin Viroon. Ja taas laivalla Suomeen. Lastin määränpää oli Venäjä.
Rajojen avautuminen on antanut ideoita pulppuavalle yritysmaailmalle uusia mahdollisuuksia. Tällaisilla karusellikaupoilla nyhdetään arvonlisäveron palautuksia bulvaanifirmoille, joiden omistajia voi vain arvailla.
Tavaranviejät käyttävät kaksoislaskutusta Venäjän rajalla. Suomen tullille esitetään yhdet paperit ja Venäjän tullille toiset. Näin saadaan tavaran arvo näyttämään pieneltä Venäjän tullissa, ja 40 prosenttiin nousevat tullit ja arvonlisäverot kirpaisevat vain rehellisesti toimivia viejiä.
HUOMATTAVA OSA Suomen kautta Venäjälle menevästä tavarasta kytkeytyy rikolliseen veronkiertoon. Viejinä ovat suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset.
Elektroniikka on keskeinen tavararyhmä, jossa viejät ovat esittäneet eri hintoja Suomen tullille ja Venäjän tullille. Puukaupan ja elintarvikeviennin kaksoislaskutus puolestaan on viime aikoina selvästi vähentynyt. ”Etenkin elektroniikka ja kalliimpi kulutustavara on alilaskutettua”, sanoo johtaja Juha Niskanen tullihallituksesta.
Kaksien laskujen lisäksi tullinimikkeen vaihdolla pienennetään tavaran tullimaksuja sekä peitellään tavaran varsinaista viejää ja kuljetuksen määränpäätä.
”Kuljetukset ovat toista kuin asiakirjat. Viennistä otetaan alv-palautukset, mutta tavara jääkin EU:n alueelle ja se myydään pimeästi”, toteaa Niskanen.
SUOMEN VIENTI Venäjälle kasvaa ripeästi, viime vuonna sen arvo oli hieman alle neljä miljardia dollaria. Venäjän omissa tilastoissa tuonti Suomesta oli silti vain 1,85 miljardia. Tullin mukaan syynä tähän oli etenkin ”Suomesta vietyjen tavaroiden arvonalennukset tulliselvityksessä” eli juuri tuo kaksoislaskutus.
Verojen välttely ja suoranaiset kirjausvirheet aiheuttavat kummallisia poikkeamia tilastoihin. Vuonna 2003 henkilöautojen renkaiden tuonnin arvo Venäjälle oli 88 prosenttia pienempi kuin vastaavien renkaiden viennin arvo Suomessa.
Sama tapahtuu joskus toisinkin päin: suomalaisten ruuvitalttojen vienti on Suomesta Venäjälle lähes olematonta, mutta Venäjän tilastoissa niiden määrä on huomattava.
Itäisen tullipiirin johtajan Tommi Kivilaakson mukaan rajusti lisääntynyt vienti ja kauttakulkuliikenne ovat voineet kasvattaa kahdella laskulla kuljetettavan tavaran määrää, vaikka tullien lisääntynyt yhteistyö on tervehdyttänyt kauppaa. Kauttakulkuviennin arvo on lähes viisinkertainen Suomen omaan vientiin verrattuna.
Venäjälle menee maateitse Suomen kautta 2000 konttia vuorokaudessa ja lisäksi satoja autonkuljetusrekkoja Hangosta käsin.
SUOMALAISTEN VIEJIEN on vaikea saada pitkäaikaisia toimitus- ja kauppasopimuksia Venäjälle, jos he eivät suostu käyttämään venäläiskumppaneiden omia toimitus- ja rahtausjärjestelyitä. Pääsääntöisesti suomalaisfirma myy tavaran ensin bulvaanifirmalle, ja tämä toimii varsinaisena viejänä.
Näin suomalaisyritykset eivät syyllisty suoranaiseen lainrikkomiseen, vaikka suostuvatkin epäilyttäviin vientijärjestelyihin. Väärää tulliselvityslaskua ei osoiteta Suomen viranomaisille, joten mitään rikosta ei välttämättä ole suomalaisen lainsäädännön silmissä tapahtunut.
Riskitöntä toiminta ei silti ole. Kaksoislaskutuksen ongelma tiedostetaan hyvin rajan toisella puolen ja rajavalvonnan tiukentuminen voi hetkellisesti jopa katkaista viennin Suomesta Venäjälle. Näin kävi 2001, kun Venäjä kielsi elektroniikan ja vaatteiden tuonnin Suomesta sekä puun viennin Suomeen.
Jorma Penttinen
